Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan naisyrittäjillä on keskimääräistä useammin työn ja muun elämän yhteensovittamisen ongelmia. Ei yllätä.

Lohdullista ovat seuraavat kaksi tarinaa, jotka todistavat, että arki sujuu joustavin ratkaisuin. Äidit kyllä kokevat henkisiä paineita, joiden asettajina me äidit itse olemme mestareita.

Leena Lehti aloitti yrittäjänä vuonna 1967, jolloin lapset olivat 4- ja 10-vuotiaat. Lounasravintola Kiisan-Pirtti käynnistyi 1970. Lehti toteaa, että hänen tehdessä hurjan pitkiä päiviä perheen isä toimi kodin henkenä omien töidensä ohella.

Kun äitiyttä toteuttaa vallitsevasta mallista poikkeavasti, syyllisyys on hanakka seuralainen. Vielä tänäänkin.

- Vaikka pojat ovat todenneet, että olen ollut ainoa ja paras äiti, voin nyt hyvittää noita aikoja olemalla avuksi yrityksen arjessa, Lehti myöntää.

Mika Lehti, joka jatkaa Kiisan-Pirtin yrittäjänä, sanoo, ettei ole koskaan kokenut yksinäisyyttä tai jääneensä jostain paitsi. Aikuisen on aina saanut kiinni tarvittaessa, eikä kodin lämmöstä ole ollut puutetta.

- Äiti on ollut vahva ja pystynyt viestimään, että perhe on aina ollut ykkössijalla elämässä. Hän oli aidosti läsnä, vaikka tuli myöhään kotiin, Mika toteaa.

Äiti-poika-tiimi

Leena jakaa kokemuksen siitä, miten kävi silittämässä nukkuvien lasten poskia yömyöhällä töistä päästyään. Hän on kiitollinen hyvin pyörineestä yrityksestä, voimista tehdä paljon töitä ja aviopuolisosta, joka soi tähän mahdollisuuden.

Mika kertoo oppineensa äidiltä, että työn ja hyvinvoinnin eteen pitää ja kannattaa tehdä töitä, sitten voi niittää mahdollista hyvää satoa:

- Äiti on tehnyt hyviä ratkaisuja, joita vastaan ei ole kannattanut taistella.

Äiti ja poika ovat luonteva työpari, ja vaikka Mika on kantanut suurelta osin päävastuun 2000-luvun alusta saakka, Leena tulee edelleen päivittäin ainakin aamukahville, ja tekee tarvittaessa töitä siinä missä muutkin. Mika muistuttaa, että asiantuntijan työpanos kannattaa ottaa vastaan.

Äiti ja poika ovat tiimi, ja he kunnioittavat toisiaan. Symbioosi vaikuttaa poikkeukselliselta.

- Tämä lähes eteläeurooppalaiselta vaikuttava kuvio on herättänyt ihmetystä, mutta systeemi on sopinut meille, harmoniaa ja hyvää oloa jakava työpari vakuuttaa.

Toistensa yksityiselämään he eivät puutu sillä Leena muistuttaa, että kumppania ja lapsia ei omisteta.

Perhe osallistuu töihin

Kaija Lehtonen ja hänen tyttärensä Sanni Mikkonen ovat tekemässä sukupolvenvaihdosta. Hepokarin Messi on suosittu lounasravintola Uudenkaupungin telakan kupeessa ja tarjoaa myös pitopalvelua.

Kaija on yrittänyt pian 17 vuotta jäätyään sanojensa mukaan tyhjän päälle vuonna 1994. Perustaessaan yrityksen hän oli 15-vuotiaiden kaksosten sekä 20- ja 25-vuotiaiden lasten äiti.

- Tein pitkiä päiviä, ja kotiin tullessani jääkaappi oli aina tyhjä, Kaija muistaa.

Sanni kertoo, että ruokaa sinne ilmestyi oikeastaan vain perjantaisin, ja että vähitellen isän oli pakko alkaa harrastaa ruuanlaittoa. Äitiä ei enää viikonloppukokkaaminen huvittanut.

- Me oltiin teini-ikäisiä, käytiin suihkussa kotona ja lähdettiin taas menemään, Sanni kertoo.

Ja äiti valvoi väsymyksestä huolimatta, kunnes kaikki tipahtelivat yötä myöten kotiin.

Perhe halusi tukea Kaijaa yrittämisessä, ja kaikki osallistuivat jollain tapaa arjen pyörittämiseen. Tytöt tulivat usein siivoamaan, ja Sanni mainitsee olleensa ylpeä yrityksestä ja saihan moppaamisesta taskurahaa.

Ensimmäinen vuosi sujui Kaijan mukaan usvan peitossa, hän myöntää, ettei osannut järjestää itselleen vapaa-aikaa.

- Äiti saattoi olla kiukkuinen, väsymyksestä varmaan. On vaikea oppia sanomaan ei, Sanni muistaa.

Äidin vuoro nauttia

Nyt Hepokarin Messi työllistää yhteensä neljä, joista yksi on Kaijan lapsenlapsi. Sanni on tehnyt kierroksensa maailmalla ja perustanut perheen Uuteenkaupunkiin. Hän haluaa jatkaa yritystoimintaa, ja omien sanojensa mukaan tuskin malttaa odottaa uutta alkua.

Ravintolan toimitilat vaihtuivat jokin aika sitten, ja vanhasta rakennuksesta luopuminen tuntuu edelleen haikealta. Kaija sanoo, että uudesta on helpompi lähteä eläkkeelle.

- On mukavaa jättää yritys lapselleen, ja hoitaahan Sannin kaksoissisko Sanna paperityöt. Mutta koskaan en ole tyrkyttänyt mitään, jokainen valitsee ammattinsa itse, Kaija muistuttaa.

Sanni toteaa tutusta työstä huolimatta tarvitsevansa henkistä tukea. Äiti on tervetullut käymään, mutta töihin hän ei enää saa tarttua.

- Äiti on tehnyt jo osansa, ryhtyisi vain nauttimaan ansaituista eläkepäivistä, Sanni toivoo tyttärensä Kian, 8 kk, kiemurrellessa sylissä. Kia menee siskolle hoitoon Sannin aloittaessa työt.

Kaija toivoo, että Sanni kuuntelee itseään ja toisia oman jaksamisensa ja toisten hyvinvoinnin tähden.

Leena Lehti auttaa töissä voimiensa mukaan poikaansa Mika Lehteä, Kiisan-Pirtin yrittäjää.

Kaija Lehtosen tytär Sanni Mikkonen siirtyy yrittäjävastuuseen Kaijan jäädessä eläkkeelle. Kahdeksankuinen Kia keskittyy ympäröivän maailman ihmettelyyn.