Toukokuu jos mikä on varsinainen ruusukuu Suomessa: äitienpäivä ja ylioppilas- ja muut valmistujaisjuhlat luovat sellaisen kysynnän, että toukokuussa jopa Suomen ylivoimaisesti suurimman ruusuntuottajan Huiskulan Puutarha Oy:n on turvauduttava osittain hollantilaiseen ruusuun.

Näin on vaikka Huiskulan leikkoruusujen tuotanto onkin vuositasolla kahdeksan miljoonaa ruusua.

- Tosin meilläkin olisi mahdollisuus painottaa tuotantoa toukokuuhun, mutta haluamme pitää ruusuntuotannon tasaisena ympäri vuoden, sanoo toimitusjohtaja Antti Pajunen.

- Tosin meilläkin olisi mahdollisuus painottaa tuotantoa toukokuuhun, mutta haluamme pitää ruusuntuotannon tasaisena ympäri vuoden, sanoo toimitusjohtaja Antti Pajunen. Ruusu korjataan kuusi vuotta kasvavasta kasvustosta. Sitä ei voi tuottaa samalla tavalla sesonkien mukaan kuten esimerkiksi toista kevään suosikkikukkaa, tulppaania.

Ruusut on kerättävä oikeassa nuppuvaiheessa ja se on tehtävä joka päivä.

- Silloin ruusu on aina ehdottomasti tuore, se aukeaa hyvin ja kestää kuluttajalla pitkään. Meillä tänään korjattu ruusu on jo huomenna kuluttajalla, Pajunen mainitsee.

Tuoreuden takuuna on myös se, että Huiskula on itse tukkumyyjä, jolla on jakelupisteet Turun lisäksi kymmenellä paikkakunnalla ympäri maata aina Oulua myöten. Kukkakauppiaat hakevat ruusunsa suoraan tuottajan omasta tukkuportaasta, eikä välikäsiä silloin ole.

Marketin afrikkalainen ruusu paha kilpailija

Suomalaiset kukkakauppiaat yleensä vannovat suomalaiseen ruusun nimeen, mutta markettien afrikkalainen ruusu on kotimaisen ruusun pahin kilpailija.

- Asiakashan sen päättää, mitä ostaa. Afrikkalainen ruusu on edullinen, hintakilpailussa emme pärjää sille. Mutta me kilpailemme tuoreudella ja lajikevalikoimalla. Komea juhlaruusu on edelleen aina kotimainen - tai hollantilainen, Antti Pajunen toteaa.

Kotimainen ruusu työllistää suomalaisia. Pelkästään ruusuntuotannossa on Huiskulassa 40 työntekijää ympärivuotisesti. Kotimaisen ruusun puolesta puhuu myös ruusuntuotannon puhtaus täällä.

- Vaikka meidän heikko kohtamme onkin energian kulutus, Afrikassa on muita ongelmia. Sikäläisten viljelmien vedenkulutus kuivattaa muutenkin kuivaa aluetta ja torjunta-aineita he myös joutuvat käyttämään moninkertaisesti. Meillähän ei luonnosta tule juuri mitään tuholaisia ja 100-prosenttinen biologinen torjunta on jo kehitteillä leikkokukillekin.

Antti Pajunen ei ota puheeksi afrikkalaisten ruusunviljelijöiden työoloja, mutta sitäkin sietää miettiä seuraavan kerran ruusukimppua valitessaan.

- Ekologista on myös se, että se tuore kotimainen ruusu kestää maljakossa kauemmin kuin Afrikasta tänne lennätetty. Siellä sitä ei ole voitu kerätä optimaalisessa vaiheessa, Pajunen lisää.

Ruusut on kerättävä oikeassa nuppuvaiheessa ja se on tehtävä joka päivä, toimitusjohtaja Antti Pajunen kertoo.

Tuire Roos pakkaa 20 ruusun kimput vielä käsin, vaikka Huiskulassa on myös koneellistakin pakkausta.