Turun kauppakorkeakoulun TSE Entressä parhaillaan käynnissä oleva tutkimus tuottaa uutta tietoa yrityksistä, joita ei välttämättä tiedosteta olevan olemassakaan eli maaseudun kasvuyrityksistä.

- Maaseutuyrittäminen kuvataan perinteisesti hyvin pienimuotoiseksi. Lähdin miettimään, onko maaseudulla myös kasvuyrityksiä. Onko niitä ja jos on, millaisia ne olisivat. Haen oikeastaan uutta dynaamisempaa kuvaa maaseutuyrittämisestä, sanoo tutkimusjohtaja Ulla Hytti.

Ilmastonmuutoksen mahdolliset vaikutukset Suomen maatalouteen, elintarvikeskandaalit maailmalla ja Ollilan brändiraportti Suomesta luomumaana ovat kaikki yhdessä sellainen keitos, että Ulla Hytti on alkanut luottaa Suomen maatalouden uuteen tulemiseen.

- Se vain vaatii liiketoiminnallisemman ajattelutavan – muutoksen ajattelussa, hän uskoo.

Ensimmäinen kompastuskivi tutkimukselle tuli kuitenkin heti, sillä maaseudun yrityksiä on vaikea luokitella muuten kuin perinteisen maatalouden termein. Tietoa ei ollut siinä mielessä kuin esimerkiksi osakeyhtiöistä löytyy mistä tahansa nettihakemistosta.

- Paikallisilta Ely-keskuksilta saimme vinkkejä eteenpäin. Rajasimme tutkimuksen ydinmaaseutuun ja harvaan asuttuun maaseutuun. Mukana on niin maatiloja, monialaisia tiloja kuin muitakin yrityksiä, projektitutkija Elisa Akola kertoo.

Lopulta tarkempaan analyysiin nostettiin kuusi kasvuyritykseksi luokiteltua maaseutuyritystä ympäri Suomea, minkä lisäksi tutkimus tuottaa myös tilastollista tietoa. Tutkimus etenee seuraavaksi analyysivaiheeseen, mutta jotain tuloksia naiset voivat jo tutkimuksesta paljastaa.

- Pelkästään perustuotantoon keskittyneitä kasvuyrityksiä maaseudulta on vaikea löytää. Lähes kaikki yritykset ovat monialaisia.

Toinen asia, mikä kiinnitti tutkijoiden huomiota, on että ne yritykset, jotka pyrkivät kannattavaan liiketoimintaan, eivät enää tukeudu perinteiseen maaseutueetokseen.

- Siellä haetaan kansainvälisiä malleja. Aika monissa yrityksessä on ollut myös sukupolvenvaihdos. Yksi haaste onkin se, että muutos voi herättää vastustusta - vanhempi sukupolvi kokee, ettei näin voi tehdä, Hytti pohtii.

Tutkimuksen yhtenä tavoitteena hänen mukaansa onkin herättää keskustelua siitä, onko oikein, että maaseutuyrittämistä voi ajatella puhtaana liiketoimintana ja voivatko vanhat perinteiset arvot enää elää.

Huolena on myös maaseudun toimintaympäristön kehittyminen. Tarkoituksena on tunnistaa yrityskasvuun maaseudun yritystoiminnassa liittyviä erityisiä haasteita ja pullonkauloja ja tuottaa toimenpidesuosituksia maaseudun kehittämiseksi sekä maaseudun kasvuyrittäjyyttä edistävän elinkeinopolitiikan kehittämiseksi.

Tutkimusjohtaja Ulla Hytti ja Elisa Akola yllättyivät tutkiessaan maaseudun yrityksiä.