Epäonnistuminen yrityskaupassa tekee pahimmillaan yrittäjän koko elämäntyön tyhjäksi. Vaikka kaupan osapuolet olisivat täysin vilpittömiä, voi pieni muotovirhe tuottaa myöhemmin ison ja yllättävän laskun. Pahinta on joutuminen huijareiden kynsiin. Hälytyskellojen pitäisikin soida lujaa, jos kaupassa kaikki tuntuu sujuvan ilman pienintäkään ongelmaa, Matti Viksten Yrityspalvelu Innofactum Oy:stä sanoo.

- Valtaosa yrityskaupoista sujuu hyvin, mutta silloin, kun ostajan puolelta luvataan järjestää kaikki, on syytä olla varuillaan. Myyjän on aina valvottava omaa etuaan ja varmistauduttava siitä, että hänen vastuunsa yrityksestä loppuu joka tavalla, Viksten painottaa.

Ostajista pulaa

Lähes kahdeksankymmentätuhatta yritystä vaihtaa omistajaa seuraavien viiden vuoden aikana. Vain vajaalla kolmanneksella on jo jatkaja tiedossa. Loppujen on löydettävä jatkaja tai lopetettava yritys. Tämän hetken suurin ongelma on puute sopivista jatkajista.

- Kun yrittäjä päättää myydä yrityksen, hän samalla jo henkisesti irtautuu siitä. Se ei saisi kuitenkaan merkitä yrityksen valumista alamäkeen, sillä huonoa yritystä ei kenenkään kannata ostaa. On tärkeää, että yritys on hyvässä kunnossa, kun se myydään, Viksten sanoo.

Yrityskaupassa kummankin osapuolen pitää käyttää omaa asiantuntijaa. Asiantuntija voi olla esimerkiksi kirjanpitäjä tai lakimies. Jos tuttua asiantuntijaa ei ennestään ole, sopivaa voi kysellä vaikkapa yrittäjäjärjestön kautta. Suurin osa yrityskaupoista tehdään ilman yritysvälitysyritystä, mutta välittäjän käyttöönkään ei ole esteitä.

- En nyt kuitenkaan ostaisi yritystä kiinteistönvälittäjältä, yritysvälityksessä tarvitaan vähän toisenlaista asiantuntemusta, Viksten huomauttaa.

Ostettavaan yritykseen perehdyttävä kunnolla

Yrityksen ostajan pitää perehtyä yritykseen tarkasti etukäteen. Mikä on yrityksen taloudellinen tila, millaisia sopimuksia sillä on, keitä ovat asiakkaat ja millaista henkilökuntaa yrityksessä on? Kannattaa soittaa ainakin muutamille asiakkaille ja kysellä, miten yhteistyö on sujunut.

- Vain tällä tavoin saa tietoa esimerkiksi maksuvaikeuksista. Eräänkin näennäisesti asiallisen ja hyvin sujuneen yrityskaupan jälkeen uusi omistaja löysi laatikollisen maksamattomia laskuja, Viksten kertoo.

Yrityksen hinta on ostajan ja myyjän välinen sopimus. Käytännössä myyjät usein kuvittelevat hintaa korkeammaksi kuin miksi se lopulta muodostuu. Yhä yleisempää on myös pelkän liiketoiminnan ostaminen samalla, kun kiinteistöt jäävät entisen omistajan haltuun ja hän saa niistä vain vuokratuotot.

Puolueettomia asiantuntijoita tarvitaan

Varsinais-Suomen Yrittäjien varapuheenjohtajalla ja Kuusjoen-Muurlan-Perttelin Yrittäjien puheenjohtajalla Henrik Tallskogilla on omakohtaista kokemusta yrityskaupasta, tosin jo useamman vuoden takaa. 1980-luvulla toteutetulla kaupalla 35 ihmistä työllistänyt puualan yritys vaihtoi onnistuneesti omistajaa. Yritys jatkaa toimintaansa edelleen.

- Yritys oli terveellä pohjalla, ostaja tiesi, mitä oli ostamassa ja hänellä oli resursseja kehittää yrityksen toimintaa, Tallskog kertoo. Vastapainona 80-luvulla tehtiin suuri määrä epäonnistuneita yrityskauppoja, joissa sen paremmin ostajan kuin myyjänkään toiminta ei ollut asiallista.

Myös Henrik Tallskog painottaa ulkopuolisen asiantuntijan tärkeyttä yrityskaupassa. Myös omistajanvaihdoksen tuottamat hankaluudet on osattava ottaa huomioon.

- Ei pidä luottaa siihen, että kaikki sujuu entisellä painollaan. Esimerkiksi vanha henkilökunta voikin lähteä pois ja uuden etsiminen vie oman aikansa. Asiakkaat eivät välttämättä pysykään enää uskollisina. Vuosiakaan jatkuneisiin suhteisiin ei voi luottaa, jos asiakassopimuksia ei ole paperilla. On tärkeää sopia tarkasti myös siitä, kuinka kauan entinen omistaja on vielä mukana toiminnassa siirtämässä tietojaan ja taitojaan uudelle yrittäjälle, Tallskog sanoo.



Kova hinta sinisilmäisyydestä

69-vuotias Heikki (nimi muutettu) myi muutama vuosi sitten yrityksensä. Autoalan yritys oli perustettu 1950-luvulla ja se oli elättänyt Heikin lisäksi hänen vaimonsa ja kaksi lastaan. Perheellä oli omin käsin rakennettu omakotitalo jossa pariskunta kuvitteli viettävänsä leppoisia eläkepäiviä puutarhaa hoidellen.

Yrityksen myyminen sujui alusta alkaen erittäin hyvin. Varakkaan ja sivistyneen oloinen ostaja oli varsin avulias ja lupasi järjestää kaikki käytännön asiat. Heikki sai heti puolet kauppasummasta ja jäi hyvässä uskossa odottamaan loppusuoritusta.

Muutaman kuukauden kuluttua pankki lähetti Heikille ikävän muistutuksen maksamattomista lainan koroista ja kuoletuksista. Yhteydenotto entisen yrityksen nykyiseen omistajaan tuotti vain tiedon meneillään olevasta loppuunmyynnistä.

Heikin saama kauppasumma meni kokonaisuudessaan vanhojen velkojen maksamiseen eikä riittänytkään. Hän joutui myymään myös omakotitalonsa. Samassa rytäkässä vaimo sai tarpeekseen ja otti eron. Heikki elää nyt pienessä vuokra-asunnossa yksin.

Heikin virhe oli sinisilmäisyys. Hän oli tottunut luottamaan miehen sanaan, eikä jäänyt valvomaan etujaan. Hän halusi myös säästää ja olla käyttämättä kallista lakimiestä etujensa valvojana. Heikin olisi pitänyt huolehtia siitä, että yrityksen velkojen vakuutena ollut omakotitalo olisi vapautettu ja maksamattomalle kauppasummalle asetettu vakuus.

Heikin yrityksen ostanut ja putsannut miekkonen sai raastuvasta muutaman kuukauden ehdollisen tuomion.



[25_PC020534.JPG]



[24_PB270507.jpg]

Myyj?n on huolehdittava muun muassa siit?, ett? tieto omistajanvaihdoksesta menee mahdollisimman nopeasti Kaupparekisteriin, Henrik Tallskog muistuttaa. Ellei n?in menetell?, juridinen vastuu yrityksest? s?ilyy entisell? omistajalla.

Yrityskaupoissa ovat nyt ostajan markkintat, Matti Viksten kertoo.

Pirkko Varjo