Turun jokirannasta löytää eräästä kahvilasta valtakunnan tiheimmän esiintymän baristamestareita. Cafe Artin baristat ovat voittaneet Vuoden Barista –tittelin jo viisi kertaa. Viime vuoden mestari Joona Suominen tuli tänä vuonna kisan kakkoseksi.

- Minulla ei ollut tänä vuonna mitään paineita. Lähdin haastamaan lähinnä itseni ja halusin kokeilla signature-osiossa, miten samoilla raaka-aineilla voidaan toteuttaa sekä kylmä että kuuma juoma, Suominen kertoo.

Selostus siitä, miten kilpailusuoritus eteni, on sellaista hightechia, että kuulija vakuuttuu: kahvinkeittoon suhtaudutaan täällä äärimmäisen vakavasti.

No, kahvilaoloissa Joona Suominen ei tietenkään ala tekemään suurempia kokeiluita, mutta kisatreenaus näkyy myös arjessa, jossa cappuccinoja tehdään kuin liukuhihnalla.

- Ruuhkasta huolimatta yritän tehdä kahvin aina samalla tavalla. Ajattelen niin, että jokainen asiakas on makutuomari. Hän on tullut tänne varta vasten nauttimaan hyvää kahvia. Toisaalta rutiineista kiinnipitäminen helpottaa työtäni hirveästi: tuhansista toistoista johtuen vaatisi jopa vaivannäköä tehdä asiat väärin, Suominen miettii.

Hän on oikeastaan psykologian opiskelija, jolle kahvista tuli niin vakava harrastus, että työ baristana Cafe Artissa lankesi kuin luonnostaan.

- Haimme mol.fi-sivulla baristaa ja olin sitä mieltä, että se olisi kuin etsisi neulaa heinäsuovasta. Kun Joona tuli haastatteluun, äitini sanoi, että taisi se neula löytyä, naureskelee kahvilayrittäjä Mikko Haahti, jonka perhe omistaa Cafe Artin.

Haahti on itsekin voittanut Vuoden barista –tittelin, samoin kun hänen veljensä Juhani, joka kisaan ensi kertaa osallistuttuaan tuli heti toiseksi.

- Silloin tämä kahvila oli ollut meillä vasta puoli vuotta. Juhanilla on nyt Hirvensalossa Turun Kahvipaahtimo, jonka tuoreeltaan paahtamaa kahvia me täällä käytämme.

Tuota kahvia käyttäen Cafe Artin baristat ovat menestyneet myös kisoissaan. Kilpailijat nimittäin tuovat mukanaan aina kupeista ja lusikoista lähtien kaiken muun paitsi espressokoneen, joka on kisajärjestäjien puolesta.

- Kisa oli hirveän hyvä kokemus, vaikkei minua painostettukaan siihen osallistumaan. Tällaiselle pedantille pilkunviilaajaluonteelle se sopi, Joona Suominen hymyilee. Ja pyöräyttää tottunein liikkein cappuccinon maitovaahtoon jälleen kauniin kukkasen.

Maitovaahdon kaataminen on tarkka paikka.

…mutta lopputulos onkin sitten näin kaunis!