Laitilassa asuva runoilija Heli Laaksonen veisi tuliaisiksi paikallisia elintarvikkeita. Ne eivät unohdu hyllyn täytteeksi, lisäävät paikallistuntemusta ja parhaimmillaan myös lähiruoan menekkiä.

– Saloniemen juustot, Laitilan limut, Uudenkaupungin Marengit, Taivassalon mansikat. Hunajaa Rymättylästä, hevoshalpaa Turun kauppahallista, savukalaa Kustavista... tämä iha vinkiks vaa meillekin tulevil suviviarail, Laaksonen sanoo.

Uuden Peippo vei –runokokoelman myötä runoilija on kiertänyt ympäri maata koko kevään, joten kesä on hidastamisen aikaa. Yksi harvoista kesäkeikoista on Euran Kauttuan Ruukkifestivaaleilla heinäkuun lopussa. Laitilan Kaivolan kesäteatteriin Laaksonen on kirjoittanut huvitusnäytelmän Tääl tänäp tähthousu; sen esitykset alkavat 1.7.

– Loppusuvella olisi kuitenkin kova polte jatkaa kiertuetta. Ainakin Ouluun ja Seinäjoelle matkataan. Turun Logomokin kiinnostaisi huimasti, mutta tuhatpaikkaisen salin täyteen havittelu tuntuu suuruudenhullulta. Täsä see yrittäjän riskiottokyky ja kylmäjärkisyys punnita!

Työn alla on parhaillaan myös 90 vuotta täyttävän Laitilan kirjakaupan historiikki. On ollut viisastuttavaa tutustua aivan läheltä kauppiaan arkeen.

- Kyl see sentä aika pal enemä vaati, ko runonkirjottamine. Huiman mukava homma on sekin, että Lauri Tähkän kanssa kirjoitamme vuoropuhelumaista seinäkalenteria Suden ja Pyyn seikkailuista vuodelle 2012.

Suvi ei ole Laaksoselle erityistä loma- saati lempiaikaa.

– Häikäse kauhiast ja hikittä! Ympäri vuoden pystyn pitämään paljonkin sellaisia päiviä, että herään kun herään, menen nukkumaan kun on uni, en käväisekään netissä ja puhelinkin on äänettömällä. Painelen metsässä, kasvattelen kotopihassa rinkeplummia ja syynäilen, kun kottarainen tekee pesää. Kirjoittavalla ihmisellä ei voi olla aivan varmaa lomaa ikinä: jos ajatus pukkaa mieleen, se on otettava mukisematta vastaan. Ja silloin on tavallaan heti oikeastaan töissä.

Heli Laaksosen kesä kuluu enimmäkseen kotokulmilla. Peippo vei –runokiertue jatkuu syksymmällä. Kuva: Jari-Jukka Nippala.