Valtion ensi vuoden budjetissa toteutettavat säästölinjaukset iskevät pahasti Tekesin avustus- ja lainavaltuuksiin, jotka laskevat työ- ja elinkeinoministeriön esityksen mukaisesti 50 miljoonalla eurolla vuoden 2011 talousarvion tasosta.

- Säästöiltä ei voida välttyä. Etenemme kuitenkin maltillisemmin kuin valtiovarainministeriön alkuperäinen ehdotus oli, elinkeinoministeri Jyri Häkämies lupaa.

Säästöjen pääpaino tulee Tekesin vastuulle, koska se on suuri rahanjakaja. Ministeri Häkämies kuitenkin luottaa Tekesin kykyyn toimia tässäkin tilanteessa.

- Leikkaukset ovat aina kipeitä, mutta uskon, että Tekesille jää vielä paukkuja käytettäväkseen. Sillä on laaja määrä erilaisia ohjelmia, josta sitten katsotaan sopivat säästökohteet.

Elinkeinoministeri kuitenkin edellyttää, että elinkeinotukien painopiste pidetään alkavissa ja uusissa yrityksissä sekä kestävää kehitystä turvaavassa ympäristötekniikassa.

Tasapainoilua muuttuvassa tilanteessa

Tekesin Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta -yksikön päällikkö Esa Lindqvist Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta ei ole Tekesiä koskevista päätöksistä yllättynyt.

- Ei se minään yllätyksenä tämä taloustilanne ole tullut. Mutta on vaikea ajatella, mistä kohtaa tukia voisi lähteä leikkaamaan. Olemme rakennemuutoksessa, mutta edelleen on kuitenkin perusteita odottaa, että laivanrakennusteollisuus saisi täällä tilauksia.

Nyt pitäisi vain tasapainoilla eri vaihtoehtojen välillä. Toisaalta olisi myös typerää viedä juustohöylällä kaikesta vähän.

- Tukimuotoja pitäisi tarkastella nyt rohkeasti ja raikkaasti. Mielestäni tässä tilanteessa pk-yritykset tarvitsevat ensisijaisesti käyttöpääomaa, vaikka sitten lainarahalla, sanoo Lindqvist.

Rakennemuutosraha vaikeasti hyödynnettävissä

Yritykset eivät ole pystyneet esimerkiksi käyttämään edellisen hallituksen Varsinais-Suomen rakennemuutokseen myöntämiä kuutta miljoonaa euroa niin paljon kuin mahdollista olisi, koska niiden pitäisi silloin itsekin investoida, ja moninkertaisesti.

- Kun hankerahaa myönnetään noin 10-15 prosenttia per hanke, yritysten pitäisi tässä tilanteessa pyöräyttää yhteensä 60-70 miljoonan hankkeet käyntiin. Se ei ole mahdollista, sillä niiden on varattava käyttöpääomaa mahdollisiin lomautettujen irtisanomisiin, jos tilauskanta ei tästä korjaannu, Esa Lindqvist huomauttaa.

- Vaikka rahaa olisi ollut enemmän, ei ole instrumenttia, millä niitä voisi käyttää. Hallituksella ei ollut osaamista muuttaa lainsäädäntöä myös. Tällaisessa tilanteessa pitäisi olla riittävästi väljyyttä toimia eri lailla kuin hyvinä aikoina, kritisoi Lindqvist.

Ministeri Häkämies luottaa Tekesin kykyyn toimia säästötoimista huolimatta.

anneli.perkio@y-lehti.fi