-Minusta on kunnioittavaa, jos taiteilijaa pidetään myös yrittäjänä. Silloin painitaan astetta kovemmassa sarjassa, sanoo taiteilija Pentti Pullinen Naantalin ateljeessaan. –Kaupallisuudella on usein aika negatiivinen leima taiteilijoiden keskuudessa. Kaikki haluavat kyllä myydä taidettaan, mutta kukaan ei halua olla kaupallinen. Siitä saa helposti kollegojen tuomion. Myös apurahojen myöntäjät suhtautuvat nuivasti kaupallisin perustein toimiviin taiteilijoihin.

Pentti Pullinen on muotokuviin erikoistunut taiteilija, jolla on kesäateljee Naantalissa. Pullinen on maalannut yli 50 julkista muotokuvaa ja useita satoja yksityisiä muotokuvia. Pullinen on opiskellut kuvataiteen lisäksi myös arkkitehtuuria ja toiminut kuvallisen ilmaisun opettajana.

Taiteilijoiden koulutukseen kuuluu nykyisin jonkin verran kaupallista ja yrittäjyyskoulutusta, mutta Pullinen kaipaa sitä lisää. –Jos näitä asioita ei itse osaa ja tunne, niin on kyllä aika hankalasti muiden armoilla. Talous- ja kirjanpitoasiat voi ja kannattaakin antaa muiden hoidettavaksi, mutta niiden sisältö on kuitenkin syytä ymmärtää. Kyllä taiteessakin pätee se laki, että jos tuote on hyvä, se menee kaupaksi. Yrittäjyys merkitsee sitä, että on parannettava tuotetta ja myyntiä. Tilaustöissä, kuten muotokuvamaalauksessa, referenssien tulee olla kunnossa ja tekijän hyväksi tunnustettu, jotta tilauksia tulisi jatkossakin.

Tuotekehitys –sanaa Pullinen hieman vierastaa, mutta tunnustaa, että taiteilijan tavoite on kehittyä. Joitakin vuosia sitten Pullinen päätyi kokeilemaan uutta maalausmenetelmää, jota hän kutsuu työnimellä ”renessanssitekniikka”. Värikynä- tai hiilipiirrosmuotokuvien yhdistäminen öljymaalaukseen, värien valuttaminen ja hallituin käsin tehdyt tärpättiroiskeet toivat taiteilijan tekemät aidot muotokuvat myös tavallisten ihmisten ja satunnaisten kävijöiden ulottuville sekä hintansa että valmistumisnopeutensa ansiosta.

Taiteilija Pentti Pullinen ja puutarhaneuvos Jarmo Suomisen juuri valmistunut muotokuva