Jätekuljetuksia hoitavat yrittäjät ovat huolestuneita elinkeinonsa jatkuvuudesta.

– Eniten huolta yrittäjissä aiheuttaa se, että he eivät tiedä, mitä on tapahtumassa, Suomen Yrittäjien lainopillinen asiamies Tiina Toivonen kertoo.

Ensi vuoden toukokuussa voimaan tuleva jätelaki edellyttää, että niissä kunnissa ja kuntayhtymissä, joissa muun muassa asumisessa syntyvän yhdyskuntajätteen kuljettaminen on järjestetty sopimusperusteisesti, tulee tehdä vuoden kuluessa kuljetusjärjestelmää koskeva uusi päätös.

Tähän asti asiakkaat ovat voineet valita jätekuljetuksia hoitavan yrityksen vapaasti. Sopimusperuste on kirjattu uuteenkin lakiin, mutta Toivonen pelkää, että paikallisten jäteyhtiöiden lobbaus muovaa käytäntöjä yhä enemmän kuntamallin suuntaan.

– Eräässäkin kunnassa oli tehty hätäinen ratkaisu siirtyä kunnan malliin minkä jälkeen päättäjät vasta ymmärsivät, etteivät oman kylän kuljettajat enää voineet harjoittaa bisnestään kunnan alueella.

Toimivin ratkaisu kunnan, kuntalaisten ja yrittäjien kannalta on sopimusperusteinen malli, jossa asiakkaat voivat itse valita mieleisensä yrityksen kuljettamaan jätteitään. Kunnan malli suosii puolestaan isoja yrityksiä ja vähentää pienten yritysten määrää. Tämä voi johtaa palvelun laadun heikkenemiseen ja hintojen nousuun, mikä lopulta näkyy kaikkien kuntalaisten kukkaroissa. Sopimusperusteinen jätteenkuljetus on myös kunnan talouden kannalta hyvä vaihtoehto, koska se vaatii kunnalta vain vähän omaa panostusta.

Päätöksenteko voi liukua pois kunnilta

Toivonen huomauttaa, että uutta kuljetusmallia koskevaa päätöstä ei ole syytä tehdä ennen uuden lain voimaantuloa.

– Kunnallisten päättäjien olisikin syytä rauhassa kartoittaa eri vaihtoehtojen vaikutuksia sekä kuunnella kuntalaisiaan ja yrityksiä, joita alueen jätteenkuljetukset saataisiin hoidettua parhaalla mahdollisella tavalla. Yrittäjien ja yrittäjäjärjestön pitäisi nyt olla yhteydessä päättäjiin ja kertoa erilaisten käytäntöjen vaikutuksista toimintaansa. Sitten, kun joku mielipide on jo omaksuttu, on myöhäistä.

Toinen huolenaihe on kuljetustapaa koskevan päätöksenteon liukuminen pois kunnilta. Uusi jätelaki velvoittaa kunnat perustamaan jätehuoltoviranomaisena toimivan yhteislautakunnan tai kuntayhtymän, jos kunta on siirtänyt jätehuollon palvelutehtäviään hoidettavaksi kuntien omistamalle jäteyhtiölle. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yhden kunnan lautakunta tekee kuljetusjärjestelmää koskevat päätökset toisten yhteistyökuntien puolesta. Vaikka jonkin kunnan alueella noudatetaan hyväksi koettua sopimusperusteista jätteenkuljetusmallia, toisen kunnan lautakunta voi jatkossa päättää asiasta sen puolesta toisin.

– Tietysti on mahdollista, että kunta hoitaa tai ulkoistaa jätehuollon palvelutehtävänsä itse, jolloin päätöksentekokin säilyy kunnalla. Kuntien olisi hyvä tiedostaa, että meillä Suomessa on innovatiivisia ja ammattitaitoisia pienyrityksiä jätehuollon alalla. Tätä osaamispotentiaalia kannattaisikin käyttää nykyistä enemmän hyödyksi jätehuollon palvelutehtävien hoitamisessa, Toivonen summaa.

Kuntien päätösvalta koskee nyt ja jatkossa vain asuinkiinteistöistä ja julkisista tiloista tulevia jätteitä. Yritykset saavat edelleen päättää vapaasti omista jätekuljetuksistaan.

Siirtymäaikasäännösten tulisi koskea kaikkia

Varsinais-Suomessa noin puolet kunnista hoitaa jätekuljetuksiaan sopimusperusteisesti.

Jotkut kunnista pyrkivät nyt muuttamaan sopimuksiaan kuntien hoidettaviksi ennen lain voimaantuloa. Olisi kuitenkin tärkeää, että kuljetusjärjestelmien siirtymäaikasäännökset koskisivat myös nyt tehtäviä päätöksiä, Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Henri Wibom toteaa. Mikäli kuljetusjärjestelmän muutos tapahtuu ilman siirtymäaikaa, jää kuljetusyrittäjä monesti tyhjän päälle.

– Yrittäjäjärjestön näkemyksenä on, että sopimusperusteista, asiakkaiden valintaan perustuvaa kuljetusjärjestelmää suosittaisiin vastakin, Wibom huomauttaa.

Uusia mahdollisuuksia vai lisää tehoja

– Kuntien järjestämä jätehuolto voi avata mahdollisuuksia myös uusille yrityksille. Sopimusperusteinen malli on usein johtanut siihen, että jätekuljetukset on jaettu vanhojen yrittäjien kesken, eikä uusille ole tilaa. Se saattaa heijastua myös hintoihin, kehityspäällikkö Jaana Turpeinen Rouskis Oy:stä sanoo.

Esimerkiksi Turpeinen nostaa Kemiönsaaren, jossa jätekuljetukset menivät kilpailutuksen jälkeen paikalliselle yritykselle.

– Yritysten kannalta on tärkeää, että sopimukset ovat pitkäaikaisia, silloin ne voivat rauhassa tehdä tarvittavat investoinnit. Pitää myös muistaa, että onpa kuljetustapa mikä tahansa, jätteet kuljetetaan kunnan osoittamaan paikkaan. Suurin haaste jätehuoltoalalla on tällä hetkellä materiaalien ja energian hyötykäytön lisääminen, johon lain mukaan on löydyttävä ratkaisu vuoteen 2016 mennessä.

Rouskis on Salon, Paimion, Kemiönsaaren ja Sauvon kuntien omistama jätehuoltoyhtiö.

Jätekuljetuksia hoitavan Salon Jätehuolto Oy:n toimitusjohtaja Esa Brandt pitää uutta jätelakia liian kuntapainotteisena.

– Kuntien omistamille kaatopaikoille annetaan liikaa valtaa. Jos asiakkaat voisivat itse päättää kuljetuksista, jätteitä voitaisiin usein kierrättää paljon tehokkaammin. Olemassa oleva tekniikka ja taito pitäisi vapauttaa toimimaan, hän sanoo.

Yrittäjiltä on tullut useita yhteydenottoja uuden jätelain takia. Suurin huoli on epävarmuus tulevasta, Suomen Yrittäjien lainopillinen asiamies Tiina Toivonen sanoo.

Asuinkiinteistöissä asukkaat voivat vielä valita, kuka jätteet kuljettaa jatkokäsittelyyn. Ensi vuonna asian päättää kunnallinen yhteislautakunta.

pirkko.varjo@y-lehti.fi