Yli 90 prosenttia ihmisistä uskoo tunnistavansa luovuuden ja innovaatiot. Se ei ole ihme, sillä melkein yhtä moni pitää itseään keskivertoa luovempana.

– Mitä luovuus on, jos kaikki tunnustavat sitä, professori Alf Rehn kysyy.

Yhdeksi maailman kiinnostavimmista ajattelijoista rankattu Rehn luennoi luovuudesta ja yrittäjyydestä Raision Timalissa. Lennokkaasti esiintyvän professorin lähes kaksituntisen luennon ydin oli se, että menestyneimmät ideat syntyvät yksinkertaisista oivalluksista. Niistä, joita helposti pidetään liian yksinkertaisina ja tyhminä.

– Esimerkiksi Gary Dahlin 1970-luvulla keksimä pähkähullu idea lemmikkikivistä. Pahvilaatikoihin pakatut, käyttöohje mukana myydyt kivet tekivät Dahlista monimiljonäärin. Tai Flip Video, niin huono ja yksinkertainen laite, ettei kukaan arvonsa tunteva insinööri olisi ikinä alentunut keksimään sellaista. Se oli aikansa myyntimenestys.

Hyvä idea ei välttämättä tunnu heti hyvältä. Päinvastoin, Rehn väittää: parhaat ideat tuntuvat vastenmielisiltä.

– Meillä on tapana valita ne ideat, jotka tuntuvat meistä miellyttäviltä. Ajattelumme on tuttua ja turvallista jopa silloin, kun kuvittelemme olevamme luovia.

Luovuus vaatii uusien näkökulmien löytämistä. On turha etsiä ”uutta Nokiaa” tai kuten yhä useammin ”uutta Roviota”, sillä vanhojen mallien toistaminen ei vie mihinkään.

– Jotkut asiat toimivat vain kerran ja vain tiettynä aikana.

Rehn kannustaa ihmisiä kyseenalaistamaan, ajattelemaan vaarallisesti.

– Mieti, miten se, mitä jo osaamme, voikin rajoittaa meitä? Uskalla kysyä ”miksi ei” ja nähdä, että jokin muu voisi olla mahdollista.

Luovuus ei ole valmiiden mallien toistamista vaan mahdollisuuksien näkemistä siellä, missä suurin osa ei näe niitä, professori Alf Rehn sanoo.

pirkko.varjo@y-lehti.fi