Auran ja Pöytyän yhteinen yrittäjyyskasvatusstrategia on valmis. Kolme vuotta työn alla ollut suunnitelma on parhaillaan kuntien ja seutukunnan päättäjien arvioitavana ja toivon mukaan hyväksyttävänä. Varsinais-Suomen Yrittäjien Yrittäjyyden Ykkönen -hankkeen osana olevaan yrittäjyyskasvatustyöhön on ottanut osaa 11-jäseninen työryhmä. Mukana ovat olleet yrittäjät, kuntien hallinnon sekä opettajien edustajat.

- Odotamme nyt tehdystä, yhteisestä sopimuksesta todellista hyötyä. Tarkoitus ei ole kasvattaa kaikista lapsista yrittäjiä, vaan herättää heissä yrittäjähenkeä. Tavoitteemme on, että Aurassa ja Pöytyällä kasvaa nuoria, joista tulee haluttua työvoimaa, työryhmän puheenjohtaja, Auran kunnanhallituksen puheenjohtaja Hannele Tanner-Penttilä sanoo.

Yrittäjyyskasvatuksen ohjelmasopimukseksi nimetty suunnitelma sisältää kahdeksan kohtaa. Käytännön toimina ohjelmassa mainitaan oppilaiden omaehtoinen, yrittäjyyskasvatukseen liittyvä työ, korostetaan luovuutta ja ideoinnin vapautta sekä työn kunnioittamista.

- Nuoret saavat nykyään koulussa erittäin tarkat ohjeet siitä, mitä tukia heidän on mahdollista saada, kun he lähtevät pois koulusta. Tähän rinnalle me haluamme tuoda myös sen näköalan, että omilla toimilla, työllä on mahdollista vaikuttaa omaan elintasoon, Auran Yrittäjien puheenjohtaja Arto Savikangas sanoo.

Miten yrittäjyyttä opetetaan, jos tietoa ei ole?

Yrittäjyyskasvatus tulee koulujen opinto-ohjelmiin pakollisena ensi vuoden syksyllä. Aurassa ja Pöytyällä koulut saavat tukea tuoreesta yrittäjyyskasvatusstrategiasta.

- Ne koulut, joiden alueilla ei vastaavia suunnitelmia ole, voivat olla pulassa. Mistä yhtäkkiä otetaan tietoa yrittäjyydestä ja löydetään ihmisiä, jotka ovat alan asiantuntijoita? Opettajille yrittäjyyskasvatus voi olla aivan vierasta, sen huomasimme omassa työryhmässämme. Jouduimme moneen kertaan perustelemaan työn tarpeellisuutta, Tanner-Penttilä kertoo.

- Eikä asia ole yrittäjillekään päivän selvä. Yrittäjät voivat pelätä, että heidän aikaansa käytetään johonkin, josta ei tule mitään tulosta. Kuitenkin esimerkiksi työharjoittelupaikat ovat aivan keskeisiä yrittäjyyskasvatuksessa, Arto Savikangas toteaa.

Yhteiskunnan tulonmuodostuksen ymmärtäminen ei Tanner-Penttilän mielestä ole kovin hyvällä tasolla. Palveluja halutaan, mutta ei ymmärretä sitä, että kunnilla on rahaa juuri sen verran, kuin se saa yritystensä ja asukkaidensa maksamina veroina.

Ensiksi koulutetaan opettajat

Auran ja Pöytyän yrittäjyyskasvatustyöryhmä tulee olemaan strategian toteutuksen tukena sen alkuvaiheissa. Opettajien koulutukseen on suunnitteilla hanke, johon haetaan rahoitusta Euroopan Sosiaalirahastolta.

- Oppilaille yrittäjämäistä tapaa toimia voidaan opettaa muun muassa koulujen harjoitusyritysten avulla. Myös kaikille vanhemmille tuttu leirikoulurahojen kerääminen voisi olla oppilaiden omalla vastuulla. Internetissä pelattavat yrittäjyyspelit ovat nekin nuorille sopiva keino opettaa yritystoimintaa. Olemme myös käyneet keskusteluja Paimion Ammatillisen Aikuiskoulutuskeskuksen kanssa mahdollisesta yrittäjän ammattitutkintokoulutuksesta. Nuoria voisi houkuttaa tutkinnon suorittamiseen vaikkapa lupaus siitä, että kesätyöpaikka heltiää sen jälkeen varmemmin, Savikangas kertoo.

Opettajat ja kasvava nuoriso tulisi saada nykyist? paremmin ymm?rt?m??n yhteiskunnan tulonmuodostumisen rakenne. Siin? on koko yritt?jyyskasvatuksen ydin, Hannele Tanner-Penttil? ja Arto Savikangas sanovat.

-pv