-Tämä on minun lapsuuden uimapaikkani, sanoo Juha Saarisalo kun edessä avautuu Rymättylän Ajolanrannan 150 venepaikan suojainen merenlahti. –Kun on aina asunut täällä, niin ehkä tätä ei ole osannut oikein arvostaa. Toisaalta ei kyllä tule sitten röyhisteltyäkään, mutta asiakkaat ainakin tuntuvat tyytyväisiltä.

Juhan veli, Antti Saarisalo vaihtoi insinöörin palkkatyöt satamanpitoon kolme vuotta sitten. Ajolanrannan uudet laiturit täyttyivät veneistä nopeasti ja talvisäilytyspaikkoja on kohtapuoliin rakennettu niin paljon kuin kaavoitus antaa myöden.

-2008 perustimme osakeyhtiön ja aloimme rakentaa laitureita, Antti kertoo. –Aika vähäisillä talouslaskelmilla lähdimme liikkeelle, eivätkä nekään laskelmat lopulta pitäneet paikkaansa. Melko suurella riskillä aloitimme ilman mitään sen kummempia markkinatutkimuksia, mutta yhtäkään ihan täysin hölmöä ratkaisua emme jälkeenpäin arvioiden ole tehneet. Veneilijäkaverit olivat mukana ideoimassa ja auttamassa. Maaseudulla asiat on totuttu tekemään itse, veljekset toteavat.

Investointituki kannusti yrittämään

Ajolanrannan maatila on ollut saman suvun hallussa 1700-luvun puolivälistä lähtien. Saarisalon veljekset saivat venesatamayritystä käynnistäessään apua ja ohjeita ELY-keskukselta. –Ei kukaan tule apuaan tarjoamaan, itse on osattava kysyä. Meitä rohkaisi ja kannusti se, että saimme investointitukea Maaseudun Kehittämisrahastosta. Suurin osa puolentoista miljoonan euron investoinnista tehtiin kuitenkin lainarahalla. Ja sen vajaan kymmenen prosentin tukirahan maksaminen oli neljä kuukautta myöhässä, byrokratia toimi aika hitaasti ja meillä oli kiire saada paikat kesäsesongiksi kuntoon.

-Hiukan yllätti myös erilaisten lupien saamisen hitaus, mutta kyllä senkin asian kanssa olemme oppineet elämään. Viranomaisten kanssa pärjää kyllä hyvin, kun hoitaa oman osuutensa asiallisesti. Kaupallisesta koulutuksesta olisi hyötyä, ehkä sellainenkin tulee vielä hankittua, Antti arvelee.

Työpaikkoja maaseudulle

-Tämä on tällaista normaalia maaseudun muutosta, jolla pystytään luomaan tälle alueelle myös uusia työpaikkoja, Antti korostaa. Venesataman kahvila on vuokrattu ulkopuoliselle yritykselle, veneiden sähkötyöt ostetaan alan yrittäjiltä. Palkatut työntekijät hoitavat veneiden lasikuitu- ja puutyöt. Talvitelakoinnit ja vesillelaskut tehdään itse. Rannassa on jyhkeä nosturi, jolla toistakymmentä metriä pitkät purjeveneet nostetaan ja lasketaan. Tarvittaessa Ajolanrannassa rakennetaan jopa veneelle mittojen mukaan tehty telakointipukki.

-Aika pienillä markkinointi-investoinneilla olemme tähän asti selvinneet. Nettisivut meillä on, mutta tärkein kanava on ollut veneilijältä toiselle kulkeva viesti. Telakointi on tärkein liiketoiminnan osa ja sitä pyrimme kasvattamaan kysynnän mukaan.

-Nämä syyskuukaudet sujuvat rauhallisesti, veneitä laitetaan hiljakseen talviteloille. Talven aikana tehdään korjaustöitä. Kevät on kiireisintä aikaa, kun kaikki haluavat veneensä veteen muutaman viikon aikana. Kesällä 30 paikan vierassatama toimii mukavasti tässä muun homman sivussa.