Leppoisaksi tarkoitettu koiraharrastus muuttuu painajaiseksi, kun koira tuhoaa kodin ja pelottelee vastaantulijat. Koirakouluttaja Kaisa Hilska tuntee koirien ongelmat. Hän vakuuttaa, että ongelmakoirasta kuoriutuu useimmiten yhteiskuntakelpoinen kaveri, jos omistaja on valmis tekemään töitä ja katsomaan maailmaa koiran näkökulmasta.

Hilskan oma koiraharrastus alkoi 1980-luvun lopulla. 2001 Hilska perusti Koirataito-yrityksen, jonka kautta hän kouluttaa ja luennoi ympäri Suomea. Koulutukseltaan hän on agrologi AMK. Hän on myös ollut mukana kehittämässä eläinkouluttajan ammattitutkintoa.

Koirilla ei kouluttajan mielestä ole sen enempää ongelmia kuin ennenkään, mutta vaatimukset koiria kohtaan ovat kasvaneet. Koiranpitokulttuuri on muuttunut, koirien odotetaan olevan hyväkäytöksisiä seuralaisia kun ennen riitti, että ne vahtivat taloa ja haukkuivat ohikulkijat.

Koirien yleisimmät ongelmat ovat vaikeudet kohdata muita koiria ja ihmisiä sekä eroahdistus.

– Yksin olemista pitää harjoitella toistuvasti. Kesälomien jälkeen tulee paljon eroahdistustapauksia, kun koira on saanut olla koko ajan omistajansa mukana ja unohtanut yksinolon taidon, Hilska sanoo.

Tärkein taito, joka koiralle tulisi opettaa, on luopuminen. Tämä tarkoittaa, että koira osaa keskeyttää sen, mitä on tekemässä ja antaa asian olla, oli se kissan perään ryntääminen, koiraa kohti kiskominen, tai maasta löydetyn raadon jättäminen. Kun koira osaa käskystä luopua ja jäädä odottamaan, sen kanssa on helppo olla. Positiivisen palkitsemisen kautta opetettu vaihtoehto on koiran mielestä niin houkutteleva, että siihen kannattaa vaihtaa mitä tahansa.

– Pitää muistaa, että koiralta ei voi vaatia mitään, ennen kuin se on oppinut vaihtoehtoisen käyttäytymisen.

Koirilla ei ole takuuta

Koiraongelmien syntymistä voi ehkäistä ennalta valitsemalla koirarodun, jonka ominaisuudet vastaavat parhaiten omia toiveita. Koirilla ei kuitenkaan ole takuuta, Hilska muistuttaa.

– Ongelmia tulee usein koirilla, joilla on huonoja pentuajan kokemuksia, esimerkiksi liian aikainen vieroittaminen tai niillä, jotka vaihtavat kotia monta kertaa. Oma ryhmänsä ovat erittäin kunnianhimoiset harrastajat, jotka valitsevat rotua jopa vuosia, ostavat pennun parhaalta mahdolliselta kasvattajalta ja haluavat päästä harrastuksessaan pitkälle. Jos sitten käykin niin, että koira ei vastaa toiveita, omistaja joutuu tekemään surutyötä kun unelmista pitää luopua. Se on monille tosi vaikeaa.

Koirien maailmassa rutiinit ja johdonmukaisuus ovat kunniassa. Koiraperheessä kaikkien pitäisi noudattaa samoja sääntöjä.

– Koko perheen pitää osallistua koulutukseen ja sitoutua siihen. Hyvää tarkoittavat ihmiset eivät usein näe oman toimintansa seurauksia. Ongelmien taustalla on useimmiten ihmisen oma käytös jolla on vahvistettu koiran ongelmakäytöstä. Sanonkin aina, että sitä saat, mitä vahvistat, Hilska toteaa.

Suomen Kennelliiton arvion mukaan Suomessa on 600 000 koiraa. Niistä 450 000 on puhdasrotuisia. Viime vuonna rekisteröitiin 51 400 koiraa, suosituimmat rodut olivat labradorinnoutaja, saksanpaimenkoira ja suomenajokoira.

Koulutustarjonta kirjavaa

Koirakoulutusalan yrityksiä perustetaan ahkerasti, mutta niiden taso on kirjava, Suomen Eläintenkouluttajat Ry:n puheenjohtaja Miia Kantinkoski sanoo.

– Kuka tahansa voi ilmoittaa olevansa eläinkouluttaja. Jotkut lähtevät yrittäjiksi lähes ilman kokemusta. On myös niitä, joilla on hyvinkin pitkä kokemus, mutta jotka ovat juuttuneet vanhoihin metodeihin. Joissain koulutusyrityksissä esimerkiksi väkivaltaa eläintä kohtaan käytetään yleisesti. Antaisin ohjeeksi, että se, mitä et soisi itsellesi tai lapsellesi tehtävän, ei varmasti sovi koirallesikaan.

Suomen Eläintenkouluttajat on vuonna 2009 perustettu yhdistys, joka ottaa kouluttajajäsenikseen tutkinnon suorittaneita tai alallaan muuten tunnustettuja ja kokeneita kouluttajia. Jäseniä on tällä hetkellä parikymmentä. Eläintenkouluttajan ammattitutkinnon on voinut suorittaa vuodesta 2009.

Kaisa Hilskan omaan koiralaumaan kuuluu neljä australiankelpietä. Lisäksi perheessä on kaksi lancashirenkarjakoiraa, kaksi hevosta ja noin 40 lammasta.

pirkko.varjo@y-lehti.fi