Alaistaidot ovat vastuullista vaikuttamista työntekijän roolissa, kasvatustieteen professori Soili Keskinen Turun yliopistosta määrittelee. Työntekijällä ja esimiehellä on vaihtosuhde, jossa jälkimmäiselläkin on oltava alaistaitoja. Pomollakin on pomo.

Itse asiassa alaistaidot ovat normaaleja hyvän käytöksen sääntöjä arjessa: tervehditään tavattaessa eikä hilluta kokouksessa, miten sattuu. Keskinen kertoo, että koulutuksissa nostetaan usein esille juuri arjen kohtaamiset.

- Olen havainnut, että esimiehet pyytävät kehittämään alaistaitoja, sillä se on yrityksen elinehto. Myös ammattijärjestöissä on havahduttu aiheen tärkeyteen vaikeassa taloustilanteessa.

Taidot työyhteisön mukaan

Asia on molempien osapuolien vastuulla, mutta heillä on erilaiset mahdollisuudet vaikuttaa alaistaitojen kehittämiseen ja ylläpitämiseen. Työolosuhteet ja –välineet ovat luonnollisesti työnantajan huolehdittavissa, hyvä työntekijä on aloitteellinen ja kantaa työstään vastuuta kokonaisvaltaisesti. Sisäinen yrittäjyys on merkittävä osa hyviä alaistaitoja.

Yksinkertaisimmillaan missä tahansa työyhteisössä voidaan miettiä, mitä alaistaitoja omassa firmassa tarvitaan.

- Taidot ovat työyhteisökohtaisia. On hyvä arvioida, millä tasolla oma porukka on. Kehityskeskusteluissa on mahdollista paneutua yksilöön, Keskinen selvittää.

Professori on huolestunut siitä, että joissain tapauksissa lomautuksia ja irtisanomisia ei ole osattu ilmaista niin, että työntekijät ymmärtäisivät niiden välttämättömyyden. Työntekijöitä ei pidä syyllistää vaan näyttää syyt yleisemmällä tasolla.

Jos työporukassa soppaa hämmentävät esimerkiksi mustamaalaaja, katkera sapenkeittäjä, riidankylväjä ja laiska loinen, mikä neuvoksi? Hahmoja löytyy Keskisen mukaan kaikenlaisista yrityksistä ja kaikilta tasoilta.

- Näitä tapauksia ehkäisee työhön sitouttaminen ja työhön sitoutuminen. Hyvä esimies huomioi työntekijöitä yksilöllisesti ja osoittaa kiitollisuutta heidän työpanoksestaan tuoden sen luontevasti esille.

Puutu ongelmiin aikaisin

Mitä enemmän työntekijä sitoutuu, sitä enemmän työnantajan on tultava vastaan. Mutta esimies ei pysty kohdentamaan sitouttamisen keinoja oikein ellei työntekijä kerro, mitä hän odottaa ja arvostaa. Keskinen kannustaa antamaan mahdollisuuksia työtaitojen opettelemiseen ja koulutukseen – hyviä sitouttamiskeinoja. Hyvä esimies ehkäisee epäonnistumisen kokemuksia.

Palkitsemisen arvoisiksi asioiksi koetaan yksilöllisesti eri asiat. Esimerkiksi pienten lasten vanhempi arvostaa työajan joustoa, ikääntyneempi työntekijä ergonomisesti hyvin toimivaa työpistettä. Palkitseminen sisältää riskin kateudesta. Sen voi välttää, kun kaikkien osapuolten kesken vallitsee avoimuus ja luottamus.

- Ongelmiin pitää puuttua jo varhaisessa vaiheessa. Jos toistuvia sairaslomia ilmenee, on keskusteltava työntekijän kanssa, mitä olisi tehtävissä: voiko työtehtäviä, toimenkuvaa tai työolosuhteita muuttaa ja kehittää niin, että sairastelu jäisi pois.

Esimies joutuu toimimaan ryhmänsä muistina: muistuttamaan ja huomauttamaan, kertaamaan palkitsemisen sääntöjä ja perusteita. Tämä edellyttää systemaattista ja johdonmukaista suhtautumista työntekijöihin. Keskisellä, joka itsekin on esimies, on hyvä ja yksinkertainen vinkki:

- Tee muistiinpanoja!

Moni työntekijästä esimieheksi edennyt toteaa, että kaikkien pitäisi toimia edes hetki esimiehenä – vasta sitten ymmärtää alaistaitojen merkityksen. Mutta vastuullisen vaikuttamisen ylläpitäminen työpaikalla on sekä työntekijän että työnantajan vastuulla ja etu.

- Siitä nousee yhteishenki, työhyvinvointi kasvaa ja yritys pärjää taloudellisesti.

Kasvatustieteen professori Soili Keskinen muistuttaa, että alaistaidot koskettavat niin isoja kuin pieniäkin yrityksiä ja työyhteisöjä.

anna-silja.suutarinen@y-lehti.fi