Sisäasiainministeriön asettama kunta- ja palvelurakenneuudistushankkeen työryhmä aloitti työnsä tämän vuoden toukokuussa. Työryhmässä ovat edustettuina lähinnä valtio ja kunnat; elinkeinoelämä on jätetty työryhmätyöskentelyn ulkopuolelle. Työryhmän tehtävänä on tehdä ehdotus kuntien vastuulla olevien lakisääteisten ja kuntien itselleen tehtäväksi ottamien palveluiden tarkoituksenmukaisista järjestämisvastuualueista. Hanke tarkastelee kuntajaotuksen muutoksia sekä kuntarajat ylittävää yhteistyötä kaikilla aluetasoilla kunnista valtakunnan tasolle saakka.

Hankkeessa pyritään edistämään myös palveluiden eri järjestämis- ja tuottamistapoja koskevien parhaiden käytäntöjen käyttöönottamista. Kun tätä arviointityötä tehdään, tulee hankkeen ottaa huomioon palveluiden saatavuus, laatu, tehokas tuottamistapa, tuottavuuden parantaminen, tietotekniikan kehitys sekä vaikutukset henkilöstöön.

Mahdollisia lainsäädännöllisiä muutosehdotuksia ja linjausehdotuksia odotetaan työryhmältä toukokuuhun 2006 mennessä ja eduskuntakäsittelyn jälkeen uudet lainsäädännöt saadaan voimaan vuoden 2007 alusta.

Meille yrittäjille pääpaino on siinä, miten palvelut tullaan tulevaisuudessa järjestämään,

eikä niinkään malleissa tai rajoissa. Tähän mennessä julkisuuteen on tuotu neljä eri vaihtoehtoa: peruskuntamalli, palvelupiirimalli, aluekuntamalli ja seutukuntamalli.

Heikkouksia on löydetty kaikista esitetyistä malleista, ja kaikkiin malleihin näyttää liittyvän vaatimus, jonka mukaan jonkinlainen tasausjärjestelmä alueiden / kuntien välille tarvitaan.

Kuka sitten on tasausjärjestelmän maksumies; valtio vai kunnat?

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa on kysymys sekä valtion ja kuntien välisestä työnjaosta että palveluiden tuottamistehtävästä yksityisen ja julkisen sektorin välillä.

Suomen Yrittäjissä olemme pohtineet, miten uudistukset vaikuttavat pk-yrittäjän toimintaan. Tällä hetkellä me yrittäjät tunnemme kuntiemme päättäjät, ja vaikutusmahdollisuutemme ovat hyvät. Pelkona yrittäjien piirissä on tämän vaikuttamisen heikkeneminen kun keskustelukumppanina onkin suurempi yksikkö kuntakokojen kasvaessa. Suurin osa yrittäjistä on kuitenkin valmis kasvattamaan kuntien kokoa; vahvin kannatus lienee seutukuntamallilla eli ns. työssäkäyntialueen –mallilla.

Positiivista seutukuntamallissa on mm. se, että useimmissa seutukunnissa elinkeinopolitiikka on katsottu tärkeäksi yhteistyöalueeksi.

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen työryhmän tulee työssään ottaa huomioon, mikä malli sopii tulevaisuuden työllistäjille, meille pk-yrittäjille. Voimme olla vaikuttamassa asiaan osallistumalla sisäasianministeriön maakunnissa järjestettäviin kaikille toimijoille avoimiin keskustelutilaisuuksiin loka-marraskuussa.

Kirsi-Marja Kajander
Puheenjohtaja