Ehdotus oman yrittäjäyhdistyksen perustamisesta Kaarinaan tuli Turunmaan Yrittäjiltä (nyk. Turun Yrittäjät). Perustajajäsen ja ensimmäinen puheenjohtaja vuoteen 1984 saakka, Eero Hiekka, kertoo toiminnan alkaneen heidän alaosastonaan.

- Pikkuhiljaa toiminta kasvoi ja itsenäistyimme vuoden 1978 marraskuussa. Aluksi jäsenmäärä oli kolmisenkymmentä ja nythän meitä on jo nelisensataa, Hiekka toteaa.

Merja Kantalainen, joka toimi puheenjohtajana ja ensimmäisenä yhdistyksen naispuheenjohtajana vuosina 1993 – 1996, muistelee 1980-luvun lopulta alkanutta lamaa, joka löi nurin kasapäin yrityksiä ja karsi myös jäsenkuntaa rankalla kädellä.

Aktiivisuudesta tunnettu yhdistys on kaksi kertaa valittu Varsinais-Suomen parhaaksi yrittäjäyhdistykseksi.

- Yhdistys on ollut vahvasti mukana vaikuttamassa kunnallispolitiikkaan ja valtakunnan yrittäjäpolitiikkaan, Kantalainen sanoo.

Kantalainen kertoo miesyrittäjien patistaneen hänet perustamaan Kaarinan Yrittäjänaiset, että saataisiin pienyrittäjänaisia mukaan järjestöön. Se toimiikin edelleen itsenäisenä yhdistyksenä, ja Kaarinan Yrittäjien nykyinen sihteeri Irmeli Heinonen toimi kymmenen vuotta Yrittäjänaisten puheenjohtajana.

Luovuus likoon

Leo Tauschi , perustajajäsen ja puheenjohtaja vuosina 1991 – 1993, katsoo luovuuden olleen kantava piirre yhdistyksessä. Tauschi ja Hiekka toteavat yhdessä sakin olleen niin monialaista ja kekseliästä, että syntyi paljon hyödyllistä ja hauskaa.

- Hallitus on ollut tarpeeksi iso ja tehtäviä on jaettu hyvin. Kemioiden toimimista ei pidä aliarvioida. Jos jonkin tehtävän antoi, se tuli hoidettua ja yleensä sai enemmän kuin pyysi, Tauschi kiittää.

Hän muistelee myös Olli Noramaan puheenjohtajakautta (1985 – 1988) vilkkaana ja toimeliaana. Tällöin aloitettiin yhteistyö korkeakoulujen kanssa, järjestettiin ministerivierailuja ja Studia Generalia –luentosarja.

Ensimmäiset Kaarinan Y-messut järjestettiin 1986 tavoitteena vilkastuttaa paikallista elinkeinoelämää. Tauschi kertoo kuumimpina messuvuosina yrittäjiä kositun järjestämään muitakin isoja tapahtumia, mutta ”järki sanoi, ettei lähdetä”. Viimeiset messut olivat vuonna 1998.

Hankkeita kunnan hyväksi

Hiekalla, Tauschilla, Kantalaisella ja Heinosella on hallitustyöskentelyvuosia takanaan yhteensä 75. Tiivis yhteistyö aluksi kunnan, sittemmin kaupungin kanssa on ollut arkea alusta saakka. Hieno muisto vuosilta on Kaarina-käädyn lahjoittaminen kunnanjohtajan käyttöön syksyllä 1985. Hankkeeseen osallistui 43 yrittäjää maksamalla kukin tuhat markkaa.

Monitoimihallin idea lähti yrittäjien hallituksen piiristä. Silloin puheenjohtajana oli Rainer Malmberg ja aktiivisena puuhamiehenä Veikka Ståhlberg. Yrittäjät järjestivät myös arpajaiskampanjan rahoitusta varten.

Kaarina on ensimmäinen kunta, johon saatiin kunnallinen elinkeinoasiamies 1980-luvulla: Jorma Sipilä. Myöhemmin 1990-luvun alussa perustettiin yhteinen elinkeinoyhtiö Kaarinan Kehitys.

Yhdistystoiminta tarjoaa vertaistukea pienyrittäjille, ja on yhdistystoiminnan historiaa muistelleille antanut hyviä kavereita, valtavan määrän oppia, koulutusta, luottamusta ja voimia, jopa asiakkaita.

- Ei pidä unohtaa, millainen henkireikä ja mahdollisuus luoda sosiaalisia verkostoja yrittäjäyhdistys voi olla, Irmeli Heinonen muistuttaa.

- Tässähän sitä on kasvanut yrittäjäksi koko homman mukana, Hiekka päättää.

Irmeli Heinosella, Eero Hiekalla, Leo Tauschilla ja Merja Kantalaisella on yhteensä 75 hallitustyövuotta takana!

–a-ss