Vaikka talous toisaalla hidastuu, se voi toisaalla kukoistaa. Maailmassa on aina kolkkia, joissa kauppa käy hyvin ja joissa suomalaiselle osaamiselle olisi kysyntää.

– Yritysten kiinnostus ulkomaiden mahdollisuuksiin on jopa yllättävän vähäistä, Rakennemuutostoimiston johtaja Ari Nousiainen sanoo.

Esimerkkinä Nousiainen kertoo sadan miljoonan investoinneista, joilla Algeria parantaa satamaverkostoaan. Algerialaiset itse ovat tietoisia siitä, että Suomessa satamarakentaminen on korkeatasoista ja Suomen Algerian suurlähetystö onkin tehnyt työtä suomalaisten osaamisen markkinoinnin eteen. Lähetystö on ollut aktiivisesti yhteydessä suomalaiseen Algerian kauppaan erikoistuneeseen Finalgo Oy:hyn. Aiheesta järjestettiin suomalaisyrityksille tiedotustilaisuus, jonne kuitenkin ilmoittautui vain kaksi kiinnostunutta.

– Peruimme infon ja vierailimme Finalgo Oy:n edustajien kanssa molemmissa yrityksissä. Valitettavasti yritykset ovat liian pieniä tai erikoistuneita tarjoamaan kokonaisvaltaista toimitusta avaimet käteen –periaatteella, kuten algerialaiset toimituksen haluaisivat. Nyt valmistelun alla ja tarjouskilpailuun on tulossa seitsemän avomeri-satamahinaajaa, joiden tekemiseen tarvittaisiin osaajia.

Myös Kanadassa suomalaisosaamiselle olisi käyttöä. Maa on uusimassa koko meriteollisuuttaan. Kanada poisti hiljattain ulkomaisia meriteollisuuden yrityksiä koskeneen verotuskäytännön, joka oli osaltaan johtanut maan meriteollisuusosaamisen taantumiseen. He ovat julkaisseet uuden kansallisen laivateollisuuden hankintastrategian (The National Shipbuilding Procurement Strategy), joka 20-30 vuoden jänteellä investoi 33mrd CAD erilaisten laivojen valmistamiseen. Lisäksi maa on ilmoittanut n. 500 milj. CAD vuosittaisista laivojen korjaus- ja saneerausrakentamistarpeista. Koko itärannikon merilogistiikkaa on tarkoitus uudistaa siten, että Halifaxista tullaan tekemään merenkäynnin logistista keskusta, jonne kaikki isot alukset käyvät purkamassa tai lastaamassa lastinsa ja josta maan sisäiset yhteydet hoidetaan pienemmillä aluksilla vuoteen 2020 mennessä.

– Sieltä tulee nyt jatkuvasti sellaista infoa, että kauppaa olisi mahdollisuus tehdä ja että sitä haluttaisiin tehdä skandinaavien kanssa. Arktinen osaaminen on kysyttyä ja myös maalla olevien valtaisien energiapuolen hankkeiden olemassaolo lisää kiinnostavuutta. Jos itse olisin alan yrittäjä, olisin kovasti tunkemassa itseäni sinne.

Yksittäisen yrityksen näkökulmasta satojen miljoonien projektit voivat tuntua niin valtavilta, ettei niitä uskalleta edes lähestyä. Vientirenkaat keskittyvät jo nimettyyn tai jonkun ajamana valmistelussa olevaan projektiin ja kapeaan sektoriin. Miten maailmalla esiintyvä mielenkiinto suomalaisyrityksiin ja yritysten osaaminen saataisiin kohtaamaan?

– Hyvä kysymys. Aikaisemmin suuret valtionyhtiöt olivat eräänlaisia keihäänkärkiä, yritysten edustajia maailmalla. Nyt pörssiyhtiöillä ei ole samanlaisia intressejä. Kuitenkin olisi tärkeää mennä yhteisenä rintamana maailmalle ja siihen tarvittaisiin joku, joka puhuisi yritysten puolesta. Esimerkiksi ulkoministerillä pitäisi joka vierailulla olla mukanaan sitä tietoa, jota meiltäkin kysellään. Ja kun yhteenliittymiä muodostetaan, niille pitäisi olla olemassa valmiiksi esitettäviä rahoitusmahdollisuuksia. Vientirenkaat ovat omassa tehtävässään erittäin hyviä, mutta muitakin instrumentteja tarvitaan, Nousiainen huomauttaa.

Parhaillaan Rakennemuutostoimiston pöydällä on tietoa kolmesta suuresta ulkomaisesta projektista, jotka voisivat tarjota työtä kymmenille, jopa sadoille yrityksille.

– Ongelmana on vain löytää niitä yrityksiä, jotka voisivat lähteä tarjoamaan ja kantamaan riskiä.

Rakennemuutostoimiston johtaja Ari Nousiainen rohkaisee yrityksiä tarttumaan ulkomailla oleviin mahdollisuuksiin.

Parhaillaan on menossa tarjouskilpailu muun muassa satamahinaajien rakentamisesta.

pirkko.varjo@y-lehti.fi