Markkinoilla susia ja lampaita?
Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Henri Wibomin mielestä yhteiskunnallinen yrittäjyys käsitteenä sisältää epäselviä arvovarauksia. Todelliset kannusteet yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen ovat järjestölle vielä hämärän peitossa.
Kun yrittäjä kantaa jo riskin, arvopohjan on oltava todella vahva, että lähtisi etukäteen sitomaan varoja voiton jakoon vaaditulla tavalla, eli vähintään yli puolet yhteiskunnallisen hyvän edistämiseen.
- Toimintansa jo vakiinnuttaneelle yritykselle voi olla vaikea perustella, miksi kannattaa siirtyä yhteiskunnalliseksi yrittäjäksi, Wibom pohtii.
Toimitusjohtaja muistuttaa yrittäjien hoitavan velvoitteensa muutenkin.
Tämän yrittäjyyden lajin yhteydessä viitataan usein ulkomaisiin yrityksiin, jotka saavat valtiolta verohelpotuksia ja palkkatukia. Uusia tukijärjestelmiä tai verohelpotuksia ei Wibomin mielestä tarvita. Tästä on myös Työ- ja elinkeinoministeriön työryhmä yksimielinen.
- Yhteiskunnalliset yritykset voivat monipuolistaa julkista palvelutuotantoa, ja varsinkin sosiaali- ja terveyspalveluissa tarvitaan lisää tuottajia, Wibom näkee.
- Mutta on erikoista, että TEM:n HYVÄ-ohjelma esittää erityistä merkkiä näille yrityksille. Tässä kohti kilpailun neutraliteetti vaarantuu. Julkisissa hankinnoissa merkki ei saa olla määräävä tekijä ja jakaa yrityksiä kärjistäen ilmaistuna susiin ja lampaisiin.
–a-ss