25-vuotiaalla Juho Mannisella on elämä koko lailla mukavassa järjestyksessä. On ammatti, oma yritys, avovaimo, oma koti ja asiakkaitakin riittää. Harrastuksesta syntyi työ, joskin tielle tarvittiin vähän onnekkaita sattumia.

Manninen Custom Instruments on perustettu 2009 ja sen toimialaa on erilaisten soitinten, pääasiassa kitaroiden rakentaminen. Yritys on Loimaalla, keskellä Kojonkulmaa, entisessä pankkirakennuksessa.

Soitinrakentaja itse on kotoisin Karjaalta. Hän aloitti bassokitaran soittamisen 14-vuotiaana ja on nykyään hevimetalliyhtye Curimuksen basisti.

Soitinten rakentaminen omin käsin ei ollut millään tavalla ajankohtaista ennen kuin vasta lukiossa. Karjaan lukiossa oli tarjolla soitinrakentamisen kurssi ja kun siitä sai mukavalla tavalla suorituksia, päätti Manninen osallistua. Ja jäi sille tielleen.

– Opettajani ehdotti, että hakisin lukion jälkeen Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusopistoon. Näin tein ja valmistuin Ikaalisista soitinrakentamisen artesaaniksi, Manninen kertoo.

Loimaalle tie vei Curimuksen takia; yhtyeen muut jäsenet ovat loimaalaisia. Soittajat tutustuivat yhteisen tuttavan kautta samoihin aikoihin, kun Manninen opiskeli Ikaalisissa. Yhtyeeltä ilmestyy ensimmäinen pitkäsoitto helmikuussa.

Soitinrakentamisen artesaanille yrittäjyys on melkein ainoa vaihtoehto työllistyä.

– Se tuotiin jo kouluaikana hyvin selkeästi esiin. Jotkut tosin työllistyvät esimerkiksi musiikkiliikkeisiin myyjiksi tai soitinten huoltotöihin.

Katkenneen kaulan voi korjata

Soitinrakennuspajan paras markkinointiväylä on ollut puskaradio. Asiakkaat ovat joko ammattimuusikoita tai musiikkia vakavasti harrastavia. Toistaiseksi asiakkaat ovat olleet parinsadan kilometrin säteeltä, mutta rakentajan haaveissa siintävät myös ulkomaat.

– Suomalaisen soitinrakentamisen laatu on hyvässä maineessa ulkomailla. Meillä on nelisenkymmentä alan yritystä ja täältä on mennyt kitaroita muuallekin maailmaan, Manninen kertoo.

Kojonkulmalla on tähän mennessä rakennettu sähkö- ja akustisia kitaroita, bassokitaroita ja pari kanteletta. Manninen lupaa tehdä kaikenlaisia kielisoittimia ja muitakin, joita puusta voi rakentaa.

– Haitaria en sentään lupaa tehdä, en pianoakaan, hän toteaa.

Kitaran valmistuminen vie pari kuukautta. Työ on pikkutarkkaa käsityötä ja osien kuivuminen työvaiheiden välillä vie paljon aikaa. Soittimiin käytetään lähes kaikkia puulajeja, eniten vaahteraa. Uusien soittimien valmistamisen lisäksi Manninen huoltaa vanhoja.

– Myös uudet, kaupasta ostetut kitarat kannattaisi viedä heti huoltoon. Tehtailla tietyt asiat jätetään tekemättä, esimerkiksi yläsatulat ovat usein liian korkeita. Soittimesta saa enemmän irti, kun se on parhaassa mahdollisessa kunnossa. Soittimia voi myös korjata, joten haljennutta kitaraa ei kannata ensimmäiseksi heittää roskiin.

Oma yritys vie soitinrakentajan päivistä suurimman osan. Mitä muuta elämään mahtuu, silloin kun se ei ole työtä tai soittamista?

– Ei semmoista aikaa paljon ole. Mitä täällä maalla voi tehdä, koiran kanssa lenkkeilemistä, ei mitään ihmeitä.

Soitinrakentajan luokse tullaan kun halutaan jotain sellaista, mitä kaupasta ei saa, Juho Manninen kertoo.

pirkko.varjo@y-lehti.fi