Uudistettu tasa-arvolaki astui voimaan heinäkuun alussa. Laki tarkensi yritysten velvollisuutta tasa-arvosuunnitteluun sekä työnantajan velvollisuutta edistää tasa-arvoa. Laki puuttuu myös syrjintään sekä kanneaikaan, hyvitykseen ja palkkatietojen saantiin.

Lain soveltamisalaa tarkennettiin koskemaan työntekijöiden ohella myös muussa palvelussuhteeseen rinnastettavassa oikeussuhteessa työskentelyä. Samoin osakeyhtiön ja osuuskunnan toimitusjohtaja sekä vuokratyövoimaa käyttävät yritykset kuuluvat lain soveltamisen piiriin.

Lakiin lisättiin säännöksiä, joiden perusteella työnantajalla on velvollisuus edistää tasa-arvoa muun muassa työehtoihin, palkkaukseen sekä työn ja perhe-elämän yhteen sovittamiseen liittyvissä asioissa.

Kaikissa vähintään 30 ihmistä työllistävissä yrityksissä on tehtävä tasa-arvosuunnitelma. Konsernissa velvollisuus koskee sekä emo- että tytäryhtiöitä.

Työnantajan puututtava seksuaaliseen häirintään

Lakiin lisättiin uusi seksuaalista tai muuta sukupuolista häirintää koskeva säännös. Sen mukaan vastuu häirinnän poistamisesta siirtyy työnantajalle siinä vaiheessa, kun hän on saanut tiedon häirinnästä. Mikäli työnantaja ei tiedon saatuaan ryhdy toimenpiteisiin epäkohdan poistamiseksi, hän saattaa syyllistyä syrjintään.

Työhönotossa tapahtuvasta syrjinnästä voi joutua maksamaan korvausta. Uusi laki määrää hyvityksen alarajaksi 3000 ja ylärajaksi 15 000 euroa. Vakavissa tapauksissa yläraja voi ylittyä.

Yksittäisen työntekijän palkkatiedot on suojattu. Poikkeustapauksessa, kun työntekijä epäilee palkkasyrjintää, hän voi saada toisen työntekijän palkkatiedot tietoonsa työntekijän suostumuksella. Mikäli hän ei niitä saa, voi syrjintää epäilevä työntekijä valtuuttaa esimerkiksi luottamusmiehen pyytämään tiedot tasa-arvovaltuutetulta.

Tasa-arvosuunnittelu ei sovi markkinatalouteen

- Uusi tasa-arvolaki aiheuttaa lisätyötä yrityksissä. Suomen Yrittäjien tavoitteena on päinvastoin keventää työelämän lainsäädäntöä, työmarkkina-asiamies Merja Berglund sanoo. Ongelmallisin kohta laissa on hänen mielestään yksinyrittäjien rinnastaminen työsuhteisiin, mikä voi vaikuttaa heikentävästi kilpailumahdollisuuksiin isompien yritysten kanssa.

- Myös tasa-arvosuunnittelu käy huonosti yksiin markkinatalouden kanssa. Kuinka paljon ylipäätään lailla voidaan vaikuttaa tasa-arvoon? Naisten ja miesten palkkaerotkin johtuvat enimmäkseen siitä, että naiset ja miehet hakeutuvat erilaisiin tehtäviin, Berglund toteaa.

Varsinais-Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Kirsi-Marja Kajanderin mielestä tasa-arvokeskustelu menee välillä liian pitkälle.

- Asia on sinällään hyvä ja oikea, mutta joskus se saa jo naurettavia piirteitä. Yrittäminen on samaa työtä naisille ja miehille ja työpaikkoihin on voitava valita paras hakija sukupuolesta riippumatta, hän sanoo.

-pv