Tuorlan alue Kaarinassa on nyt vilkkaan keskustelun ja suunnittelun kohteena. Aluetta koskevia suunnitelmia on jopa enemmän kuin alueella on virallisia toimijoita.

Ja niitäkin on. Kuten alueen suurin maanomistaja Ammattiopisto Livia sekä Turun yliopiston Tuorlan observatorio, joka on jo vuosia kaavaillut vierailijakeskuksen ja planetaarion rakentamista. Kaarinan kaupunki puolestaan uskoo ja toivoo observatorion houkuttelevan matkailijoita, ja tukee sen hanketta.

Kaikkea rakentamista historialliseen ja maisemallisesti arvokkaaseen ympäristöön puolestaan rajoittavat Museoviraston määräykset.

Vierailukeskus olisi matkailumagneetti

Tuorlan observatorion johtaja, professori Harry Lehto seisoo observatorion mäen juurella. Takana kalliossa näkyy ovi, joka johtaa 80 metriä pitkään tunneliin. Sinne olisi tarkoitus kunnostaa tulevan vierailijakeskuksen näyttelytilat.

- Sitä on käytetty optiikan testaamiseen, mutta nykyään siihen on olemassa toiset menetelmät. Tilassa voisi järjestää tähtitiedettä ja luonnontieteitä laajemminkin esitteleviä näyttelyitä.

Tunnelin kohdalle tien varteen nousisi varsinainen uudisrakennusosa, johon tulisi muun muassa kahvilatilaa sekä planetaario.

- Varsinais-Suomesta puuttuu sellainen tieteen vierailukeskus kuin esimerkiksi Heureka Vantaalla. Tähtitiede herättää tunnetusti huomiota ja vierailukeskus olisi varmasti tällainen magneetti, Harry Lehto perustelee.

Esimakua suuren yleisön kiinnostuksesta on jo saatu, sillä syksyllä 2008 observatorion yhteyteen avatussa 38-paikkaisessa planetaariossakin käy tuhansia ihmisiä vuodessa tutustumassa tähtitieteellisiin ilmiöihin.

Kaupunki vauhdittaa hanketta

Vierailijakeskushankkeen vetäjänä on ollut dosentti Aimo Sillanpää ja Tuorlan tähtitieteellinen seura. Vierailijakeskuksesta on jo olemassa hankeselvitys vuodelta 2007 ja se konsepti on edelleen voimassa.

Kaarinan kaupunki on nyt vauhdittanut asioita ja osoittanut keskuksen hankesuunnitelman tekoon 20 000 euroa.

- Raha on tarkoitettu vierailukeskuksen tilankäytölliseen suunnitteluun ja alustavaan kustannussuunnitteluun. Vasta sitten, kun kustannuksista tiedetään jotain, vierailukeskusta voidaan viedä eteenpäin, sanoo Kaarinan kaupunginjohtaja Harri Virta.

Hänen mukaansa keskus voisi toteutua 1-1,5 miljoonalla eurolla.

- Rakentamisesta päätetään kun lopullinen kustannusarvio on tiedossa, jos kustannukset kohoavat liiaksi tai jos vuokralaisia tiloihin ei löydy, rakentaminen ei ehkä toteudu, Virta pahoittelee.

Rahoittajina hankkeelle olisivat kaikella todennäköisyydellä Turun yliopisto ja Kaarinan kaupunki. Keskusteluja yliopiston kanssa käydään parhaillaan. Ulkopuolisten rahoittajien ilmaantuminen olisi positiivinen asia.

Livian rehtori toivoo pelisääntöjä

Ammattiopisto Livia taistelee omien ongelmiensa kanssa, joita tuottaa Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitoksen ja Kaarinan sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksen yhteensovittaminen. Näiden kahden oppilaitoksen toiminnot suunnitellaan yhdistettäväksi Tuorlaan.

- Fuusion takia meidän on saatava lisätilaa, mutta rakentamista rajoittaa Museoviraston määräykset. Uudisrakennuksen vuoksi Kaarinan kaupunki teki myös aloitteen asemakaavan laatimisesta Tuorlan alueelle, kertoo maaseutuopiston rehtori Ilkka Harkkila, joka on samalla Peimarin koulutuskuntayhtymän johtaja.

Tässä tilanteessa Livia ei ole ollut Tuorlan alueen matkailuhankkeissa aloitteellinen, myöntää Harkkila.

Kaarinan Kehityksen esityksestä koulutuskuntayhtymä on kuitenkin lähdössä vetämään perusteilla olevaa työryhmää Tuorlan alueen matkailullisen liiketoimintasuunnitelman aikaansaamiseksi.

- Olemme vasta pyytäneet siihen edustajia, eikä työryhmän toiminta ole vielä alkanut. Oma tavoitteemme on, että työryhmän avulla alueen pelisäännöt tulisi selviksi. Esimerkiksi koko Tuorlan alue – mitä sillä termillä oikein ymmärretään? Harkkila kysyy.

Matkailuyhteistyölle valoa

Tuorlassa mahdollisesti lisääntyvää matkailua Harkkila ei vastusta.

Yhteistyö observatorion vierailijakeskuksen kanssa voisi hänen mukaansa olla esimerkiksi tilojen yhteiskäyttöä. Yhdistävänä linkkinä toimisi silloin Tuorlan Majatalo.

- Me käytämme tilojamme yleensä arkena ja päiväsaikaan, kun taas matkailuun liittyvät tapahtumat painottuvat muihin aikoihin. Tuorlan Majatalo voi jo nyt vuokrata meidän auditoriotamme aina silloin kuin se on poissa meidän käytöstä, Ilkka Harkkila sanoo.

Tuorlan Majatalon yrittäjä Marja Vaiste on puolestaan huolissaan mahdollisesti paljonkin lisääntyvästä liikenteestä.

- Kun Livia rakentaa uudisrakennuksensa ja oppilasmäärä tuplaantuu samalla kun observatorion toiminta kasvaa, liikennejärjestelyihin pitäisi kiinnittää myös huomiota, hän toivoo.

Vaiste pitää observatorion vierailijakeskusta hyvänä matkailuhankkeena, mutta yhtä lailla esittää koko alueen integroimista samaan tarkoitukseen.

- Tällainen kaunis, hyvin hoidettu alue: olisi sääli, jos sitä ei saataisi enemmänkin esimerkiksi luontomatkailukäyttöön.

Tähän, mistä alkaa Tuorlan observatoriolta Turun yliopistolle kulkeva vaellusreitti, nousisi vierailukeskuksen uudisrakennusosa, esittelee professori Harry Lehto. Aikavaellus on 13,7 km pitkä vaellusreitti, joka kuvaa maailmakaikkeuden 13,7 miljardin vuoden ikää.

Tuorlan historialliset kartanorakennukset ja puisto ovat suojelukohteita, mikä rajoittaa lisärakentamista alueelle.

anneli.perkio@y-lehti.fi