Uusia matkailualan trendejä haisteltiin joukolla Varsinais-Suomen Liiton järjestämässä matkailuparlamentissa Turussa 15.2. Varsinaissuomalaisia matkailutoimijoita oli kokoontunut kuulemaan muun muassa tulevaisuuden matkailutrendeistä, jotka olisi pidettävä mielessä silloin kun Varsinais-Suomen matkailuohjelmaa seuraavaksi päivitetään.

- Asiakastutkimus on ykkösasia. Trendejä ja signaaleja maailmalta voidaan jo kerätä: jotkut niistä vahvistuvat, toiset eivät. Selvästi ihmisiä kiinnostaa paikan tuntu - paikallisuus - sen vahvistaminen on tärkeää. Esimerkiksi mitä paikalliset ihmiset tekevät ja mitä he suosittelevat. Sosiaalisen median kautta suositukset saadaan helposti matkailijoillekin, ohjelmapäällikkö Päivi Lappalainen kertoi.

Lappalaisen puhe johdatteli yleisön luontevasti aamupäivän varsinaiseen teemaan, joka oli luovaa ruoka-alan konsultointia työkseen tekevän parivaljakon Foody Allenin eli Juuso Enalan ja Aki Wahlmanin puheenvuoro ruokamatkailusta.

Tarina herättää mielenkiinnon

Kaikki sen tietävät, että matkalla paikallinen ruoka ja juoma kiinnostavat – miksei se sitten onnistuisi olemaan matkailuvaltti ja myyntihitti myös Varsinais-Suomessa? Mitkä asiat paremmin löisivät kättä kuin matkailu ja ruoka?

Foody Allenin miehet ovat omalla esimerkillään näyttäneet, kuinka pelkällä uudella brändäyksellä voidaan saada myynti jopa kolminkertaistumaan – toki kysymys täytyy olla alun perinkin hyvästä tuotteesta.

- Esimerkiksi Perniön makkaratehtaan kohdalla siihen riitti lähes pelkkä pakkausuudistus, Aki Wahlman totesi. Sanojensa todisteeksi hän sitten esitteli yleisölle muutaman varsinaissuomalaisen upean ruokatuotteen, joiden pakkaus ei välttämättä innosta ostamaan tuotetta, vaikka sisältö olisi kuinka ainutlaatuista hyvänsä.

Brändäyksen juoni on kuitenkin hieman toinen kuin pelkät uudet kuoret. Se ei ole se juttu, vaan tuotteeseen pitää saada mukaan tarina, joka herättää ostajan kiinnostuksen. Tämä oli Foody Allenin miesten varsinainen sanoma.

- Jenni Silvennoisen siideritehtaan kohdalla tehtiin tarina ihmisestä, jolla on Suomen pienin yhden naisen siideritehdas. Se on hirveän liikuttavaa verrattuna suuriin panimoihin, eikä siinä tarvinnut edes keksiä mitään. Jennin luomuomenasiideri meni kuin kuumille kiville, kertoi mainosmies Juuso Enala.

Yhteinen brändi?

Miesten tarinat olivat innostavia, mutta kun ajatellaan ruokaa ja matkailua yhdessä, mikä olisi se yhteinen tekijä Varsinais-Suomessa, joka houkuttelisi nimenomaan matkailijoita täkäläisten ruokapöytien ja –hyllyjen ääreen?

- Mitä on turkulainen ruoka? kysyi Wahlman. Hän peräsi esimerkiksi luomuteollisuutta, jossa on tarina mukana.

- Nyt on jättisuuria ja superpieniä tuottajia, mutta tarvitaan keskisuurta tuotantoa, että tarjonta olisi riittävää.

Tämä herätti keskustelua. Yleisöstä heitettiin idea, että miksei voitaisi brändätä varsinaissuomalaista, pienten tuottajien lähiruokaa yhteisen brändin alle.

Jälleen kerran todettiin yhteisesti, että matkailun ja ruoankin ympärillä on paljon hyviä hankkeita – ongelmana on, kuka osaisi yhdistää niistä toimivan ja matkailijaa palvelevan yhdistelmän.

Lopuksi kuitenkin tarvitaan toimivia konsepteja, ja varsinaisia matkailutuotteitakin täytyy koko ajan kehittää.

- Uskon, että Neitsytperunafestivaalista tulee varsinaissuomalainen hittituote, povasi Aki Wahlman.

Juuso Enala ja Aki Wahlman innostivat matkailuväkeä ruokatarinoillaan.

Me tiedämme. että varsinaissuomalainen ruoka voi olla superhyvää – mutta miten se saataisiin matkailijallekin houkuttelevaksi?

anneli.perkio@y-lehti.fi