Lietolaisen Bio-Expert Oy:n yrittäjä Petri Heikkilä luo synkän katsauksen öljylämmityksen lyhyeen tulevaisuuteen: öljyä on tällä hetkellä noin 60 vuodeksi, ja sen hinta on parin viimeisen vuoden aikana noussut noin 35 prosenttia.

Heikkilä toteaa Suomen pudonneen bioenergian kehityksen kelkasta Keski-Eurooppaan verrattuna. Samaan aikaan Vapon puupellettituotannosta noin 80 prosenttia viedään ulkomaille.

Uusiutuvia energian lähteitä ovat esimerkiksi puu- ja turvepelletti, palaturve, hake ja ravinnoksi kelpaamaton vilja. Haketta syntyy metsästä kerätystä roskapuusta, ensiharvennuksista ja hakkuutähteistä. Pelletit ovat puusepän- ja sahateollisuuden sivutuotetta, jossa puru ja pöly puristetaan pelleteiksi.

- Suomi on ainoa EU-maa, jossa vielä käytetään polttoöljyä ,biolämpövoimaloita suunnitteleva ja rakennuttava Heikkilä kertoo.

Heikkilä kummastelee, miksi yhä kallistuvan öljyn rinnalle ei oteta käyttöön bioenergiaa, joka säästäisi esimerkiksi yrityksille selvää rahaa, jos ympäristöä säästävä ajattelu ei motivoi. Uudet biolämmitysratkaisut voi tuoda myös vanhaan toimintaympäristöön.

- Täällä Varsinais-Suomessa talous on tainnut olla sen verran hyvässä jamassa, ettei rahan katoamista savupiipusta ole tarvinnut kummemmin miettiä, Heikkilä viittaa öljyn lämpöhävikkiin.

Haketta isoille, pellettiä pienille

Sanojensa vakuudeksi mies laskee pari esimerkkiä koskemaan noin 500 neliön hallia, jonka öljynkulutus vuodessa on noin 20 000 litraa. Se tarkoittaa noin 21 000 euron öljylaskua vuodessa. Pellettikeskus maksaisi tapauskohtaisesti noin 40 000 – 60 000 euroa, korvaava pellettimäärä noin 10 080 euroa vuodessa, ja alkuinvestointia lukuun ottamatta säästö olisi noin 10 920 euroa vuodessa.

- Tilavaraukset ja rakennuskustannukset olisivat pienemmät kuin hakkeella, jossa on huomioitava rakentaminen, kuormaus ja siilonkäyttö. Siksi hake soveltuu isompiin kiinteistöihin.

Esimerkkitapauksessa hakkeen kulu vuodessa olisi noin 7 000 euroa, eli säästöksi muodostuisi noin 14 000 euroa vuodessa.

- Turvepelletti on suosittu energiamuoto puutarhoissa, ja olemme toimittaneet biolämmitysratkaisuja useisiin isoihin puutarhoihin Etelä-Suomessa ja Länsi-rannikolla, Heikkilä kertoo.

Lämpökeskusten käyttöikä on noin 30 vuotta. Lisäkannustukseksi Tuula Heikkilä muistuttaa valtion tukevan öljystä tai sähköstä uusiutuvaan energiaan siirtyviä yrityksiä noin 20 prosentilla kuluista.

- Myös maaseudun kehittämisrahastosta voi yrityskin hakea EU-tukea, Tuula Heikkilä lisää.

Jos haluaa päästä prosessissa helpolla, Bio-Expert voi toimittaa bioenergiaratkaisun avaimet käteen –periaatteella.

Yksi Bio-Expertin kohteista on Liedon Avantin teollisuusalueella oleva jauhekuljetusyritys Powder-Transin rakennustyömaa. Lämmitysjärjestelmäksi asennetaan aikanaan 150 kilowatin hakekattila.

–a-ss