Lauantaina 17.3. Turun Barker-teatterilla oli varsin kirjalliset juhlat: turkulainen Savukeidas-kustantamo juhli 10-vuotistaivaltaan. Samalla juhlittiin kustantaja Ville Hytösen 30-vuotissyntymäpäivää sekä kustantamon runoilijoiden Tapani Kinnusen ja Juha Kulmalan 50-vuotispäiviä. Yleisön joukossa oli runsaasti muita Savukeitaan omia kirjailijoita.

Savukeidas syntyi vuonna 2001 kahden silloisen abiturientin, Hytösen ja Erno Selänteen innostuksen varassa. Kaksi ensimmäistä runokokoelmaa myytiin sukulaisille ja tuttaville, sen jälkeen on pärjätty koko ajan paremmin.

- Viime vuosi oli sen verran kiireinen, että emme ehtineet juhlia 10-vuotispäivää silloin. Julkaisimme 36 kirjaa. Määrä on puolitoistakertaistunut joka vuosi, Ville Hytönen kertoo.

Savukeidas avasi äskettäin myös kirjakaupan Tampereelle, jossa Hytönen tällä hetkellä asuu.

- Se on yhteinen paikallisen kirjankustantamon kanssa. Siitä huolimatta olemme edelleen vahvasti turkulainen kustantamo. Toimisto ja sataman logistiikkakeskus ovat täällä ja monet kirjailijamme ovat turkulaisia, Hytönen sanoo.

Tahmaisen alun jälkeen Savukeidas pärjää siis ihan kohtuullisesti. Painoksetkin ovat enää harvoin alle tuhat kappaletta.

- Taloudellinen pohja perustuu siihen, että on iso back-lista. Kuutisen vuotta sitten aloimme suomentaa historiallisia klassikoita, joiden myynti ei koskaan lopu. Muuten olemme erikoistuneet runouteen ja esseihin, Ville Hytönen toteaa.

Monenlaisia kustantamoita

Savukeidas on hyvä esimerkki siitä, kuinka pienkustantamot yleensä syntyvät. Ne ovat usein yhden aiheen ympärille keskittyneitä kustantamoita, jotka jäävät lähes harrastuksen tasolle – ainakin määrällisesti, vaikkakaan laadullisesti näin ei useinkaan voi sanoa.

Esimerkiksi sauvolainen Kari Klemelä perusti Mansarda-kustantamon voidakseen kääntää niitä sloveenin, serbian ja kroatiakielisiä kirjoja, joita muut kustantamot eivät halunneet kustantaa. Klemelä on palkittu kulttuurityöstään, mutta Mansarda on silti vain yhden asian kustantamo.

Vuonna 1996 perustetun Sammakon kaltaista jo melko isoa yleiskustantamoa Varsinais-Suomesta ei toista löydy. On jopa sillä rajalla voidaanko enää edes pienkustantamosta puhua, vaikkakin maamme suuret kustantamot ovatkin ihan toista kokoluokkaa.

Hieman vastaavan kokoinen on vuonna 1982 perustettu somerniemeläinen Oy Amanita Ltd, mutta sen kustannusprofiili on Sammakkoon verrattuna toisenlainen. Se julkaisee pääasiassa tieto- ja ns. suurteoksia, sekä myös paljon tilausteoksia. Nyttemmin se julkaisee myös toisen Amanitan perustajista, kirjailija Kaari Utrion uutta kaunokirjallista tuotantoa.

Turussa on myös yliopistolaitoksen suojissa tai sieltä lähtöisin olevia pienkustantamoita, joiden kustannuspolitiikka on hyvin korkeatasoista, joskin suppeaa.

Miesten laji

Utriota lukuun ottamatta kirjankustantaminen tuntuu Varsinais-Suomessa olevan lähes kokonaan miesten laji. Varsin miehinen on ollut myös viimeisin Turun runoliike, joka on synnyttänyt ja ruokkinut täkäläisiä pienkustantamoja 1990-luvulta asti. Naisellisia poikkeuksia siinä on ollut lähinnä suosittu Heli Laaksonen, joka pitkään oli Sammakon kirjailija.

Tällä hetkellä puhutuin lienee Savukeitaan runoilija Jenni Haukio, joka siirtyy Turun kirjamessujen johtoon. Kirjamessut ovat olleet Turun seudun pienkustantamoille tärkeä markkinointiväylä, mistä kirjamessujen grand old man, ohjelmapäällikkö Kari J. Kettula, on visusti pitänyt huolta. Messuilla on tuotu kiitettävästi esiin vähemmänkin tunnettua kirjallisuutta.

Kaksi omintakeista kustantajaa Turusta on syytä tässä mainita.

Harri Kumpulaisen pääsääntöisesti scifi-, kauhu- ja seikkailunovellikokoelmia kustantava Turbator on edennyt vakaasti omalla linjallaan jo vuosikaudet. Paikallishistoriasta ammentavat Tapani Maskulan rikosromaanit ovat film noir –tyylisinä oiva jatke Turbatorin kuitenkin suhteellisen suppealle valikoimalle.

Toinen yhden miehen kustantamo aloitti Savukeitaan tavoin kahden kirjallisuusmiehen yrityksenä.

Pienet erät eivät tuo riskiä

Enostonen kustantaja Vesa Niinikangas tuli Turkuun Jyväskylän yliopistosta. Runouteen ja matkakirjallisuuteen erikoistuneen kustantamon hän perusti kirjailija Matti Särkän kanssa vuonna 1999. Sittemmin Särkkä on keskittynyt kirjalliseen työhönsä.

- Kyllä tällä elää, kun tekee ohessa muutakin. Olen myös toimittaja ja kouluttaja. Enostone tekee myös tiedeviestintää ja julkaisee tilausteoksia, Niinikangas selittää.

Nykyajan kustannustoiminnassa painokustannukset eivät ole enää suuri riski. Suuria painoksia ei ole tarve ottaa, vaan kirjoja pystyy painattamaan nopeasti tilausten mukaan. Niinikangas pystyy lisäksi hyödyntämään entisen yliopistonsa kirjapainoa, jonka toimintaa hän oli kehittämässä.

Pienkustantajille on sen sijaan ollut suuri suonenisku se, että kirjastojen ostot ovat dramaattisesti vähentyneet.

- Ennen saattoi laskea sen varaan, että runokirjaa meni kirjastoihin vähintään se 500 kappaletta. Nyt on hyvä jos saa 50 kappaletta menemään, Niinikangas kuvaa muutosta.

Prosessien pitää olla silloin lyhyitä, eikä suuria varastoja saa olla.

Kaikesta huolimatta, viime kädessä, Vesa Niinikangaskin edelleen luottaa kustannustoiminnassaan intuitioon.

- Kirjasta täytyy itse saada sellainen elämys, että tämä täytyy tehdä.

Runoilijat Juha Kulmala ja Tapani Kinnunen juhlivat kustantajansa Ville Hytösen kanssa Savukeitaan 10-vuotissyntymäpäivillä.

Vesa Niinikangaskin luottaa kustannustoiminnassaan viime kädessä intuitioon.

anneli.perkio@y-lehti.fi