Uusi yliopistolaki kannustaa yliopistoja lisääntyvään vuorovaikutukseen yhteiskunnan kanssa. Mikä pitää sisällään enenevässä määrin myös liiketoiminnan - sekä yliopiston keksintöjen kaupallistamisen.

- On epäeettistä olla hyödyntämättä niitä tutkimustuloksia ja tietoa, jota yliopistossa syntyy, Turun yliopiston liiketoiminnan kehittämispäällikkönä viime vuonna aloittanut Ilkka Kouvonen sanoo.

Tällä hän ei tarkoita sitä, että monitieteellisen sivistysyliopiston roolista tingittäisiin ja ryhdyttäisiin tekemään ainoastaan tilaustutkimusta yritysmaailman tarpeisiin.

Tarkoitus on jatkokehittää yliopistollisessa tutkimuksessa syntyneitä innovaatioita kaupallisesti niin, että niistä syntyisi uutta yritystoimintaa. Samalla myös luodaan mahdollisuuksia opiskelijoille osallistua kehitystyöhön ja myöhemmin vaikka työllistyä perustettavaan yritykseen.

Painopistealueiksi on valittu terveysteknologia, koulutusteknologia ja life science -alat, joiden kehittämisestä Ilkka Kouvosella on kokemusta edellisistä tehtävistään muun muassa Sitran toimialajohtajana ja Turku Science Parkin toimitusjohtajana. Hän on myös tehnyt selvitystyötä paikallisen diagnostiikkateollisuuden tämänhetkisestä tilanteesta.

- Nyt rakennamme yliopistolle Tekesin hankerahoituksella apparaattia, jolla voidaan systemaattisesti kehittää liiketoimintaa innovaatioiden pohjalta, lopullisena tavoitteena kansainväliset kasvuyritykset, Kouvonen selittää.

Lähtökohtana houkuttelevuus

Turunkin yliopistosta on tähänkin mennessä, vuosien saatossa, syntynyt esimerkiksi useita bioalan start up –yrityksiä. Nämä ovat olleet kuitenkin tutkijoiden omia yrityksiä, eikä toiminta ole ollut mitenkään keskitettyä. Potentiaalia yritystoiminnalle olisi enemmänkin, mutta ongelmana voi usein olla, että monet tutkijat eivät ole kovin yrittäjähenkisiä.

- Meillä on asiantuntijaraadit, jotka arvioivat innovaatioiden houkuttelevuutta. Mukana on myös yrityselämän edustajia. Lähtökohtana täytyy olla merkittävä innovaatio, jolle on tarpeeksi suuri markkina olemassa, Ilkka Kouvonen määrittelee.

Myös tiimin pitää toimia.

- Tiimillä pitää olla innostava vetäjä ja yhteinen visio, jossa annetaan on tilaa toisen kunnioittamiselle ja anteliaisuudelle. Kilpailu on kovaa, eikä yksinäinen susi pärjää. Osuuksia pitää antaa muillekin, jotka tuovat tiimiin omaa osaamistaan, sanoo Kouvonen.

Tavoitteena on käsitellä sata innovaatiota vuodessa, joista kehittämispäällikkö arvioi ehkä kahden etenevän start up –vaiheeseen. Yliopisto voi olla mukana harkitsemallaan tavalla.

- Kuvittelisin, että yliopisto voisi olla kiinnostunut olemaan mukana jopa pääosakkaana matalan riskin yrityksissä, joilla on tiivis linkki perustutkimukseen. Korkean riskin yrityksissä voimme olla pienellä osuudella mukana. Joka tapauksessa siinä vaiheessa, kun yritys perustetaan, sen pitää pärjätä omillaan, Ilkka Kouvonen toteaa.

anneli.perkio@y-lehti.fi