Loimaan Vesikosken partaalla seisova jyhkeä tiilirakennus, Vesikoskitalo, on nähnyt pitkän historiansa aikana monenlaisia vaiheita. Vaikka nimi ja käyttötarkoitus ovat taas muuttuneet, Matti Mäkilän isännöimä talo tunnetaan loimaalaisten keskuudessa vielä pitkään nahkatehtaana.

1800-luvun lopulla Vesikosken rantamilla sijaitsi naulatehdas. Kun puurakennus sitten paloi, aloitettiin uuden, tiilestä muuratun tehtaan rakentaminen. 1907 käyttöön otetussa tehtaassa valmistettiin pakkauspaperia vuoteen 1918, jolloin nahkatehtaan kausi alkoi.

Useita vanhoja kiinteistöjä kunnostanut Matti Mäkilä tuli ensin vuokralaiseksi tehdasrakennukseen, josta nahkatuotteiden valmistus oli lopetettu 1996. Kuusi vuotta sitten hän osti koko tehtaan ja on siitä asti kunnostanut sitä ja kehittänyt Vesikoskitaloksi ristittyä monitoimitilaa Nahkalinna Oy:n toimitusjohtajana.

– Talossa on nyt noin 50 vuokralaista, muun muassa parikymmentä yritystä, Loimaan teatteri, koirakerho, kankaankutojia ja jousi- ja ilmakivääriampujia. Täällä käy satoja ihmisiä viikoittain, Mäkilä kertoo.

Tilojen kunnostus aloitettiin suursiivouksella. Tehtaasta ja sen pihapiiristä kuljetettiin kaatopaikalle ja kierrätykseen rekkakuormittain romua. Sitten kunnostettiin katot, joista pelkästään Koskisiiven osalle käytettiin 16 000 kattotiiltä. Seuraavaksi aloitettiin ikkunaremontti; 1600 ikkunanpokaa ja noin 7000 ikkunaruutua. Parin vuoden aherruksen jälkeen Nahkalinnalle myönnettiin jo Loimaan kaupungin miljööpalkinto.

Tehdas lämpiää oljella

Viime syksynä Vesikoskitalossa otettiin taas iso askel eteenpäin, kun 15000 neliön tilat siirrettiin olkilämmitykseen.

– Nyt 80 prosenttia lämmitysenergiasta tulee oljesta, loput öljystä, Mäkilä kertoo.

Pihalla seisovaan isoon olkikattilaan mahtuu kerralla kaksi isoa olkipaalia. Lähistön maatiloilta ostettavia paaleja kuluu noin tuhat vuodessa. Mäkilä ei halua puhua summista, mutta paljastaa, että olkilämmityksellä saavutetaan huomattavaa säästöä lämmityskustannuksiin.

– Menetelmä on vielä Suomessa aika tuntematon, mutta esimerkiksi Tanskassa sitä käytetään paljon. Oma olkilämmityskattilamme on tietääkseni viides Suomeen rakennettu. Tällä menetelmällä voisi kuitenkin lämmittää edullisesti vaikka kokonaisen pienen kylän.

Matti Mäkilän vieressä oleva, naulatehtaan ajoista muistuttava taulu on ollut joskus messuilla esittelemässä loimaalaista teollisuutta. Pienoispatsas Mannerheimin Katy-hevosesta muistuttaa siitä, että Loimaalta on lähtenyt hevosenkenkänauloja ympäri Suomea.

Vesikoskitalossa on nykyään monipuolista yritys- ja harrastustoimintaa. Sieltä vuokrataan myös säilytysvarastoja.

pirkko.varjo@y-lehti.fi