Kulttuurin ja talouden yhteen liittäminen on ollut perinteisesti vaikeaa. Taide-elämä suhtautuu nurjasti taloudellista voittoa tavoittelevaan liike-elämään, ja taiteilijoita pidetään puolestaan lahjojansa tehottomasti hyödyntävinä ja epäolennaiseen keskittyvinä.

Kulttuuri ja luova talous muodostavat kuitenkin kansantaloudellisestikin ajateltuna erittäin merkittävän alan, ja vuosittain yli miljardi euroa kohdistuu Suomessa kulttuurialan toimintaan.

– Kulttuurin kaupallistamisessa ja luovassa taloudessa haasteellisinta on luoda kumppanuusjärjestelmä, jossa kulttuurin ydintuottajat huomioidaan riittävän hyvin, Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen projektijohtaja Olli Hietanen sanoo.

Kulttuurin ja talouden yhteensovittamista pohdittiin 3. lokakuuta Kulturon, Arsmedia-projektin ja Varsinais-Suomen taidetoimikunnan järjestämässä seminaarissa Turussa.

Hietanen muistutti myös, että tulevaisuuden luovassa yhteiskunnassa tarvitaan luovia kohtauspaikkoja, joissa yhdessä toimimisen rakenteet ja tavat pääsevät esiin.

Arvot ja kieli törmäävät

Filosofi Maija-Riitta Ollila paneutui seminaarissa kulttuurin ja liike-elämän kieleen ja yhteistoiminnan vaikeuteen. Vuosisatojen ja jopa vuosituhanten ajan ovat niin sanotut matalat ja korkeat arvot törmänneet toisiinsa. Asennemuutosta tarvitaan molemmin puolin.

– Taiteen tuottajat suhtautuvat kulttuurin tuottamiseen usein nihkeästi. Ajatellaan, ettei oikea taide saisi olla taloudellisesti voittoisaa, Ollila sanoo.

Talouselämä ei kuitenkaan sekään tähtää niin suoraan voiton maksimointiin kuin voisi luulla. Sisällön ja merkitysten nälkä on suuri, ja kulttuurisia tuotteita arvostetaan.

Yhteistoimintaa kuitenkin hidastaa yhteisten käsitteiden puuttuminen. Kulttuuri ja talous puhuvat eri kieltä, ja samat asiat näyttävät erilaisilta eri lähtökohdista tulkittuina.

Olli Hietasen mukaan kulttuurialan rahoitus on liikaa valtiollisen apurahajärjestelmän varassa. Kaivattaisiin rahoitustyökaluja, joiden avulla yksityiset rahoittajat voisivat investoida kulttuurituotteisiin. Tällöin luovalla taloudella olisi mahdollisuuksia nousta merkittäväksi, ja ulkopuolista rahoitusta houkuttelevaksi tulevaisuuden kasvualaksi.

Maija-Riitta Ollilan mukaan kulttuurisia tuotteita arvostetaan, eikä liike-elämäkään pyri pelkästään maksimoimaan tuloksiaan.

-mm