Kuntarakenteiden uudistaminen ei juuri edistä elinkeinoelämää, varsinaissuomalaiset kunnanjohtajat arvioivat. Positiivisimmin rakenneuudistukseen suhtaudutaan Turussa. Uudistushankkeessa yrittäjiä sen paremmin kuin kuntien edustajiakaan ei ole kuultu tarpeeksi tai ollenkaan – myös tämä käy ilmi viidelle kunnan/kaupunginjohtajalle esitetystä, kuntarakenneuudistusta koskevasta kyselystä.

Uudistus lisäisi vetovoimaa

– Uudistuksella on mahdollista luoda entistä kilpailukykyisempi seutu, millä on sekä yritysten sijoittautumisen että osaavien työntekijöiden saatavuuden kannalta positiivisia vaikutuksia, Turun kaupunginjohtaja Aleksi Randell sanoo.

Kuntarakenneselvityksissä ei ole kuultu tarpeeksi elinkeinoelämän edustajia eikä kuntalaisia, Randell toteaa. Muuten hän näkee uudistussuunnitelmat melko hyvinä. Heikoin kohta on perinteisen elinkeinopolitiikan toteuttaminen isossa yksikössä.

– Jos puhutaan tietyntyyppisten yritysten toimitilahankkeista tai niihin liittyvistä viranomaisprosesseista, niin niissä Turulla on parannettavaa, vaikka vertailut eivät aina teekään oikeutta ja kerro koko totuutta.

Suuremmat hankintayksiköt ja isommat hankintakokonaisuudet eivät heikennä pk-yritysten mahdollisuuksia tarjouskilpailuissa.

– Teemme jo nyt hankintarajat ylittäviä hankintoja. Haluamme toki tehdä hankintoja paikallisilta toimittajilta. On mahdollista löytää lainmukaisia laatukriteereitä, joihin paikalliset yritykset pystyvät muita paremmin vastaamaan.

Kemiönsaari ei halua sivukyläksi

Kemiönsaaren kunnanjohtaja Tom Simola ei usko, että kuntauudistus näkyisi uutena aktiivisuutena elinkeinoelämässä.

– Olemme täällä kokonaan erillään muista ja jo nyt hyvä kokonaisuus. Myöskään yhdyskuntarakenne ei todellakaan täällä eheytyisi, Simola toteaa.

Siirtyminen isompiin hankintayksiköihin saattaa heikentää pk-yritysten mahdollisuuksia tarjouskilpailuissa. Muuten yrittäjien vaikutusmahdollisuudet eivät välttämättä ole huonommat isossakaan kunnassa.

– Jos Kemiönsaaresta tulee sivukylä, uudistus voi vaikuttaa paikalliseen yritystoimintaan, Simola arvioi.

Elinkeinoelämän edustajien pitäisi olla paremmin mukana kuntarakenteiden uudistamista selvittävässä työssä.

– Tutkimuksen mukaan 86 prosenttia Kemiönsaaren yrittäjistä vastustaa kuntaliitosta. Kuntaliitos Paraisten kanssa on teoriassa mahdollinen, mutta luulen, että sellaisen liitoksen vakavin uhka on juuri uhka yritystoiminnan heikkenemisestä. Nyt meillä on tässä suhteessa aktiivista, viime vuonna 47 uutta yritystä aloitti toimintansa.

Pk-yritykset suurimpia häviäjiä

– On erittäin tärkeää, että rakenneuudistusta koskevissa selvityksissä otetaan huomioon sen vaikutukset paikalliseen yritystoimintaan, Kosken kunnanjohtaja Jari Kesäniemi sanoo. Varsinkin pienissä kunnissa uudistuksen vaikutus yrityksiin olisi suuri ja se tulisi heikentämään pk-yrittäjien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia.

– Esimerkiksi tarjouskilpailuissa pk-yritykset ovat silloin suurimpia häviäjiä, esimerkiksi kalustomääräyksillä pienet yritykset voidaan sulkea kilpailun ulkopuolelle. Suuruus itsessään ei ole mikään itseisarvo. Mitkään tutkimukset eivät ainakaan tue tätä.

Kesäniemen mielestä suurempien kuntien reuna-alueilla olevat pk-yritykset tulevat erityisesti kärsimään kuntarakenneuudistuksesta.

Elinkeinoelämän edustajien tulisi ehdottomasti olla mukana rakenneuudistustyöryhmissä.

– Esimerkiksi yrittäjien joukossa on valtavasti asiantuntemusta ja kykyä nopeaan päätöksentekoon, Kesäniemi sanoo.

Asioista sovitaan yhdessä jo nyt

Suuremmat kunta-alueet voivat hyödyttää vain isoja yrityksiä, Kaarinan kaupunginjohtaja Harri Virta arvioi.

– Kuntakokojen kasvaminen lisää vain byrokratiaa. Se ei puolla paikkaansa myöskään siksi, että jo nyt asioista voidaan sopia yhdessä ilman rakenneuudistuksiakin.

Virran mielestä sopivan kokoinen kunta tarjoaa parhaat edellytykset yritystoiminnalle. Yhdyskuntarakenteen eheytymiseen rakenneuudistuksella ei ole vaikutusta, eheytymistä tapahtuu joka tapauksessa. Suuremmat hankintayksiköt ja suuremmat hankintakokonaisuudet heikentävät pk-yritysten mahdollisuuksia tarjouskilpailuissa ja yrittäjien saamat perinteiset yrityspalvelut saattavat heikentyä.

Kuntarakenneuudistuksen vaikutuksia elinkeinoelämään ei ole pohdittu riittävästi, Virta arvioi. Yrittäjiä itseään ei ole kuultu juuri lainkaan, ei myöskään kuntien edustajia.

– Kaarina ei ole mukana missään suunnitteluryhmässä. Olemme olleet vain Maakuntaliiton sekä ministerin kuultavina. Muuten käsityksemme eivät tunnu kiinnostavan, Virta sanoo.

Byrokratia voi kasvaa

Naantalin kaupunginjohtaja Timo Kvist kaipaa selvitystä kuntarakenneuudistuksen todellisista vaikutuksista elinkeinoelämään. Uudistus ei välttämättä heikennä yritysten toimintaedellytyksiä, ei edes suurkuntien reuna-alueilla. Suuremmat hankintayksikötkin ovat tavallisia jo nyt ja kehitys tuntuu kulkevan joka tapauksessa siihen suuntaan.

– Ainoastaan byrokratia voi kasvaa, jos asiat hoidetaan huonosti. Myös paikallisten erityispiirteiden huomioon ottaminen voi olla vaikeampaa. Nykyistä suuremmat kunta-alueet eivät myöskään ole kilpailukykyisempiä.

Kvist on hieman varovainen sen suhteen, että elinkeinoelämän edustajat otettaisiin tiiviimmin mukaan kuntarakenteiden uudistusta selvittävään työhön.

– Elinkeinoelämä on otettava huomioon, mutta päätöksenteko kuuluu kuitenkin demokraattisesti valituille luottamushenkilöille. Hyviä päätöksiä syntyy, kun eri osapuolet otetaan huomioon.

Yritysvaikutuksia selvitettävä etukäteen

Elinkeinoelämän edustajia ei ole otettu mukaan kuntarakenteen uudistustyöhön riittävästi, Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Henri Wibom sanoo.

– Lopullinen päätöksenteko kunnissa kuuluu tietysti demokraattisesti valituille luottamushenkilöille, mutta valmisteluvaiheessa pitäisi kuunnella kaikkia osapuolia. Nyt esimerkiksi Varsinais-Suomessa yrittäjäjärjestö on päässyt yhden kerran mukaan aihetta koskevaan keskusteluun ja sekin oli varsin rajattu ja yleisluontoinen tilaisuus. Elinkeinoelämän edustajat ovat tähän mennessä saaneet lähinnä kuunnella, mitä muut suunnittelevat.

Wibom arvioi kunnanjohtajien vastauksia kuntarakenneuudistusta koskevaan kyselyyn. Useissa kohdin kunnanjohtajien näkemykset olivat yhteneväisiä yrittäjäjärjestön linjausten kanssa.

– On tärkeää mahdollisuuksien mukaan selvittää etukäteen uudistusten vaikutuksia yritystoimintaan. Isoille yrityksille kuntarajoilla ei nytkään ole merkitystä, pienet sen sijaan ovat huolissaan. Jos hankintayksiköt kasvavat, pienten yritysten on entistä vaikeampi osallistua tarjouskilpailuihin, se on jo nyt nähty. Myös suurkuntien reuna-alueilla olevat yritykset voivat jäädä paitsioon. Kaavoituspolitiikassa kuntarajat voivat muodostaa vähän keinotekoisia esteitä elinkeinoelämän kehittämiselle. Kaikki vaikutukset eivät kuitenkaan välttämättä ole negatiivisia.

Suuruus sinänsä ei ole tae paremmasta toimintakyvystä, Wibom huomauttaa. Toimivan kunnan tunnusmerkit ovat hyvä toiminta- ja päätöksentekokulttuuri.

– Hallintobyrokratian kasvaminen sen sijaan on väistämätöntä. Mitä suurempi koneisto, sitä enemmän byrokratiaa, näin ainakin jos vanhoihin merkkeihin on uskominen.

– Uudistuksella on mahdollista luoda entistä kilpailukykyisempi seutu, millä on sekä yritysten sijoittautumisen että osaavien työntekijöiden saatavuuden kannalta positiivisia vaikutuksia, Turun kaupunginjohtaja Aleksi Randell sanoo.

pirkko.varjo@y-lehti.fi