Liikenneväylät ja logistiikkapalvelut, kuten varastointi ja kuljetus, ovat keskeisessä asemassa elinkeinoelämän kilpailukyvyn kannalta. Solmukohtien kehittäminen palvelee koko maan sisäisiä ja kansainvälisiä tavara- ja matkustajavirtoja.

Turun ja Pansion satamissa kehitystöitä ja uudisrakentamista

Uusi risteilyalus Viking Grace aloittaa liikennöinnin ensi vuoden alussa, ja kookasta laivaa varten on Turun Satamassa laajennettu laituria 800 neliötä. Sataman toimitusjohtaja Christian Ramberg kertoo, että laajennustöihin kuuluvat myös kelluvan lastausponttoonin, uuden ajosillakkeen sekä kiinnityspollareiden rakentaminen.

- Myös kenttäalue, jolla autot odottavat lastausta, laajenee.

Varustamo Viking Line laajentaa terminaaliaan, ja henkilöliikenne kulkee tammikuun alusta eri tavalla. Satama järjestää pysäköintialueet, mutta noin 500 parkkipaikan lisäyksen tuova pysäköintitalo on suunnitteluasteella. Sen odotetaan valmistuvan 2015.

- Turun Linnan läheisyys huomioidaan taloa rakennettaessa. Linnan risteykseen tulee liikennevalot ja ympyräliittymä matkustajaliikennealueelle tultaessa.

Sataman tavaraliikenne oli 2,8 miljoonaa tonnia vuonna 2011. Rahtimäärissä ollaan tällä hetkellä noin kuutisen prosenttia jäljessä. Kokonaisliikenteestä oli tuontia 1,6 miljoonaa tonnia ja vientiä 1,2 miljoonaa tonnia.

Myös matkustajamäärät ovat vähentyneet viime vuoteen verrattuna. Silti sataman läpi kulkee vuosittain 3,4 miljoonaa matkustajaa. Risteilykausi vuonna 2011 oli ennätyspitkä päättyen vasta lokakuun alussa. Yleisesti ottaen Ramberg uskoo kuluvan vuoden noudattelevan vuoden 2011 tilannetta.

- Suhdanteet näkyvät satamassa heti.

Turun Satama on harvinainen kolmen liikennemuodon, meri-, maantie- ja rautatieliikenteen solmukohta. Skandinaviaan suuntautuva rahtiliikenne kulkee linjassa matkustajaliikenteen kanssa, ja on näin siis nousussa.

Pansion satamassa käynnistettiin viime vuonna alueen kehittämisen ensimmäinen vaihe jakamalla alue satama- ja logistiikka-alueisiin. Seuraavassa vaiheessa uudisrakennetaan 40 000 neliötä.

Sataman liikevaihto oli 2011 22,8 miljoonaa euroa. Sataman yhtiöittäminen on käynnissä.

Uudenkaupungin satamaa odottavat isot investoinnit

Uudenkaupungin satama on rahtitonneissa viime vuotta kymmenisen prosenttia edellä. Kolmen ensimmäisen kuukauden aikana on tavaraa kulkenut Hepokarin ja Yaran kautta 395 000 tonnia.

Liikelaitoksen toteutunut liikevaihto oli reilut 1,5 miljoonaa euroa, ja ylijäämälle on käyttöä, sillä liikevaihtoon peilaten on tulossa isoja investointeja, kaikkiaan liki kolmen miljoonan euron edestä, satamajohtaja Esa Soini kuvailee:

- Soijaöljysäiliö tulee ensimmäisten joukossa, uusi satamavarasto ja junalauttapaikkaa on korjattava, ja Yaralle johtavaa väylääkin ruopattava.

Soini harmittelee, että Uudenkaupungin satama on pelkkä hakurahtisatama, jolla ei ole säännöllistä linjayhteyttä.

Toukokuussa 2013 aloittava soijajalostamo Finnprotein lisää sataman rahtiliikennettä huomattavasti.

Lentoaseman matkustajamäärät nousussa

Finavian Turun lentoaseman päällikkö Juha Aaltonen kertoo matkustajamäärien kohonneen 8,3 prosenttia viime vuodesta. Kaikkiaan odotetaan yli kymmenen prosentin kasvua. Viime vuonna matkustajia oli 377 000, ja tavoite tälle vuodelle on 400 000.

Turun lentoaseman liikenteestä suurin osa on matkustajaliikennettä, ja rahdin osuus on merkittävä. Pääkohde on Eurooppa, mutta kaukaisin kohde suoraan lennettäessä Kanarian Saaret.

- Kotikentältä on helppo lähteä jatkolennoille, Aaltonen muistuttaa ja jatkaa, että lähitienoolta kentälle saapuu noin parissakymmenessä minuutissa, ja turvatarkastukset ovat sujuvat ja helpot.

Kun nopeus ratkaisee ja varastoja ei enää pidetä entiseen malliin, lentorahdista on tullut entistä tärkeämpi kuljetusmuoto. Turkuun liikennöi päivittäin kaksi pikarahtiyhtiötä, DHL ja TNT.

- Meidän on pidettävä infrastruktuuri ja palvelukuviot hyvin yllä. Mitä useampi palveltava meillä asioi, sitä enemmän kasvamme ja saamme kuluja peittoon. Vain matkustamalla voi edesauttaa lentoaseman kehittymistä.

Terminaali kaksi on nyt aktiivisemmassa käytössä halpalentoyhtiö Ryanairin aloitettua liikennöinnin.

LogiCity kasvaa matkustaja- ja rahtimäärien mukana

Turun kaupunki on panostanut viime vuosina lentoaseman vieressä olevaan LogiCityyn noin 20 miljoonaa euroa, ja alueella on työpaikkoja varovasti arvioiden 3 000 – 5 000. Lentoaseman matkustajamäärien kasvu heijastuu suoraan LogiCityn aktiivisuuteen, liikelaitosjohtaja Jouko Turto toteaa.

Tavararahdin merkitys on Turton mukaan entistä tärkeämpi. Helsinki-Vantaa –lentoaseman määräykset tiukentuvat, ja se profiloituu voimakkaammin matkustajaliikenteeseen. Rahtia toimitetaan lentoteitse ympäristöä ajatellen epämukavaan aikaan öisin, ja se lisää Turun lentoaseman mahdollisuuksia.

- Täältä pystytään myös operoimaan optimaalisilla aikatauluilla. Lentorahdin volyymeissa aika on suuri tekijä. Lauttaliikenteen frekvenssi Pohjoismaihin ja Eurooppaan on täältä tiheä, ja toimintoja voidaan yhdistää lentoliikenteestä kumipyörille tehokkaasti, Turto kertoo.

LogiCityn itäpuolella vahvistetaan logistiikan perusrakenteita, ja toimijoiden hankkeita on meneillään useampia yhtä aikaa. Myös jatkokehittäminen on tarkastelussa.

Tavaravirta kasvaa ja uusia toimintamalleja etsitään

Turun Vapaavaraston tavaravirta kasvaa tänä vuonna, ja toimitusjohtaja Stefan Lindström uskoo tuloksen nousevan vähintään vuoden 2010 tasolle. Nykyisessä taloustilanteessa yritykset miettivät tarkkaan rakennusinvestointinsa, ja päätyvät usein ulkoistamaan varastointinsa.

Telakan laivatilaus on tuonut monta toimijaa takaisin Vapaavaraston asiakkaaksi. Yrityksessä on nautittu uusista toimistotiloista, joissa on oltu vuoden alusta alkaen. Lindström kertoo, että hiljaisena aikana investoitiin omiin puitteisiin.

- Nyt tilaa on 300 neliötä, eli 200 enemmän kuin ennen, ja olemme kaikki hyvin tyytyväisiä ja iloisia kohentuneista työtiloista.

Lindström muistuttaa kuitenkin transit-autoliikenteen menetyksestä, sillä vielä vuonna 2008 Suomen kautta kuljetettiin miljoona autoa Venäjälle. Nyt määrä on noin 200 000, ja nekin viedään Hangon, Kotkan ja Haminan satamien kautta.

- Turun kautta kulkee enää muutamia kymmeniä autoja vuodessa. Olemme muiden logistiikkatoimijoiden kanssa pohtineet suuntautumista veneiden tuontiin ja vientiin, Lindström kertoo.

Odotusajat maksaa loppukädessä asiakas

Suomen Kuljetus ja Logistiikka, SKAL:in ja Suomen Yrittäjien varapuheenjohtaja Teppo Mikkola muistuttaa, että on välttämätöntä investoida Varsinais-Suomen satamiin, ja tarvitaan myös kunnossa olevia väyliä kumipyöräliikenteelle. Kyse on tehokkuudesta ja turvallisuudesta, satamien ja koko maan kilpailukyvystä.

- Myös sujuva terminaalitoiminta tehostaa tuottavuutta. Toivottavasti kuljetusliikkeiden asiakkaat huomioivat, että emme voi tehostaa toimintaamme kustannusten noustessa ja työaikamme ollessa niin vahdittua kuin nyt. Kehotan kiinnittämään huomiota odotusaikoihin, sillä ne maksaa loppukädessä asiakas, Mikkola toteaa.

Mikkola on huolissaan ulkomaisten kuljetusliikkeiden toiminnasta Suomessa. Ne eivät maksa veroja Suomeen, eivät yritykset eivätkä kuljettajat, eivätkä osta edes polttoainetta täältä. Mikkola vaatii päättäjiä huolehtimaan tasa-arvoisesta kilpailutilanteesta.

- Mutta jos olemme pessimistejä, mistään ei tule mitään. Haluamme kuitenkin tehdä töitä ja yrittää täällä Suomessa. Positiivisuus on ainoa keino houkutella nuoria alalle jatkajiksi.

- Täällä tavara vaihtaa kuljetusmuotoa, ja Turun Satama on niin rahdille kuin matkustajillekin portti länteen, toimitusjohtaja Christian Ramberg kuvailee.

anna-silja.suutarinen@y-lehti.fi