Rintalan tila on tuttu monille lammastuotteiden ja käsityön ystäville. Tilan myyntikoju Joulu- ja Keskiaikamarkkinoilla sekä useissa muissa tapahtumissa on jäänyt mieleen pehmeistä, värikkäistä huovutusvilloista, toisiinsa sointuvista villalangoista ja lampaantaljoista. Anne ja Tapio Rintala ovat kehittäneet Pöytyällä sijaitsevaa lammastilaansa määrätietoisesti samalla, kun rinnalla on kulkenut perheen toinen elinkeino, maatalouskoneiden kauppa. Toiminimi Tapio Rintala palkittiin viime vuonna kuntakohtaisella Vuoden yrittäjäpalkinnolla.

– Palkintoperusteluissa taidettiin keskittyä konekauppaan, mutta lammastalous on yhtä paljon yrittämistä. Jostain syystä maataloutta ja sen liitännäisiä ei vieläkään kaikkialla mielletä ”oikeaksi” yrittämiseksi, Rintala tuumii.

Konekauppa merkitsi 1999 perustetulle toiminimelle pitkään lähinnä Belarus-traktoreita. Nyt niitä ei enää tuoda Suomeen ja konepuolen ykköseksi ovat nousseet kurottajat, maansiirtokärryt, lannanlevittimet ja muokkauskoneet. Rintala on ranskalaisten Bourgoin-kurottajien maahantuoja. Konekauppa muodostaa noin puolet perheen toimeentulosta.

– Kauppa on käynyt tasaisesti. Nyt, kun kevät viipyy, on vähän hiljaisempaa. Maatiloilla on kuitenkin tehty koko ajan investointeja.

Lampolassa määkii kolmisensataa uuhta ja saman verran karitsoita. Määrä tulee kasvamaan, sillä toukokuussa aloitetaan uuden lampolan rakentaminen. Sen valmistuttua lampaiden kokonaismäärä nousee noin tuhanteen.

Lampaanliha suosio kasvanut vauhdilla

Rintala on luomutila, jossa lampaat syövät omilla pelloilla kasvatettua rehua ja kasvavat luonnolliseen tahtiin ilman hormoneja tai antibiootteja. Karitsat viettävät emonsa kanssa 10-12 viikkoa ja siirtyvät sitten viettämään aikaa keskenään. Teuraaksi ne viedään 6-10 kuukauden ikäisinä, kun niiden paino on noussut 47 kiloon.

Rintalat myyvät lampaanlihan itse joko tuoreena tai savustettuna. Lihan kysyntä on noussut huimasti parin viime vuoden aikana.

– Olemme kasvattaneet lampaita 30 vuotta. 28 vuotta tarjosimme lihaa kauppoihin, nyt kahden vuoden aikana sitä on kysytty enemmän kuin olemme voineet toimittaa, Rintala kertoo.

Parin viime vuoden aikana on lampaiden suhteen tapahtunut muutakin: susista on tullut vakituisia vieraita Keihäskosken kylällä. Rintaloilta tapettiin jokin aika sitten yhdeksän laitumella ollutta lammasta ja haavoitettiin samalla seitsemää. Huoleton kesälaiduntaminen on mennyttä aikaa ja lampuri on vihainen.

– Susia varmaan mahtuu Suomen luontoon, mutta susikantaa tulisi hoitaa niin, että ne pysyvät pois ihmisten ilmoilta. Nykyisensuuruinen kanta haittaa voimakkaasti lammastaloutta sekä estää monen sieni-, marja- ja kuntoiluretket.

Tapio Rintala on myös Suomen Lammasyhdistyksen puheenjohtaja.

Karitsat viettävät emonsa seurassa pari ensimmäistä kuukauttaan. Rintalan tilalla on keskitytty suomenlampaisiin.

Maatilat ovat jatkaneet investointejaan viime vuoden tahtiin, konekauppaa käyvä Tapio Rintala kertoo.

pirkko.varjo@y-lehti.fi