Vastuullisuus on yhä tärkeämpi osa yritysten kilpailukykyä. Vastuullinen lounaisrannikko –projektin tarkoituksena on yhdessä alueen yrittäjien ja muiden toimijoiden kanssa rakentaa lounaisrannikosta vastuullisen liiketoiminnan edelläkävijää. Tuottava vastuullisuus lounaisrannikolla –seminaari 13.9. etsi keinoja, joilla lounaisrannikosta voidaan tehdä Suomen vastuullisin alue. Seminaari pyrki nostamaan esiin esimerkkejä liiketoiminnasta, joka saa lisää tuottavuutta vastuullisuudesta.

Työpajat kokivat lounaisrannikon vastuullisuuden haasteiksi viestinnän ja vastuullisuuden käsitteen ymmärtämisen. Jo olemassa olevasta vastuullisesta bisneksestä ja teoista pitäisi tiedottaa ahkerammin sekä kuluttajille että yrittäjille. Yritykset eivät välttämättä tunne vastuullisuuden käytäntöjä. Yritykset eivät aina myöskään ymmärrä, että vastuullinen liiketoiminta voi olla kannattavaa liiketoimintaa.

- Vastuullisuus tulee varmasti olemaan vahvasti läsnä lounaisrannikolla. Se, että lounaisrannikko olisi Suomen vastuullisin alue, ei ole mahdoton tehtävä, uskoo Uudestakaupungista juuri Rauman kaupunginjohtajaksi siirtynyt Kari Koski.

Uuttakaupunkia pidetään Lounais-Suomessa vastuullisuuden edelläkävijänä. Uudessakaupungissa myös pk-yritykset on saatu mukaan vastuullisuustalkoisiin.

Vastuullisuuden pitää olla osa tuottavaa liiketoimintaa

- Jos yrityksessä on vahva eettinen kulttuuri, ei kyseenalaiseen liiketoimintaan ryhdytä, sanoo vastuullisen liiketoiminnan yliopettaja Minna-Maari Harmaala Haaga-Helian ammattikorkeakoulusta ja viittaa viime kesän News of the World -kohuun.

Harmaalan mukaan kansainvälisten yritysten hyväksyntä on kriisissä ja yritykset ovatkin alkaneet miettiä vastuullisuutta yhä enemmän. Harmaala kuitenkin painottaa, että yritystoiminnan ja yritysvastuun pitäisi olla sitä, että samalla, kun tehdään tuottavaa liiketoimintaa, ratkaistaan ympäröivän yhteiskunnan ongelmia.

- Ja näitä voidaan tehdä samanaikaisesti. Kaiken vastuullisuuden ei pidä olla poissa yrityksen tuloksesta, Harmaala sanoo.

Esimerkki tällaisesta liiketoiminnasta on Unilever Hindustan, joka työllisti Intian syrjäkylien naisia, jotta yrityksen tuotteita saatiin myyntiin myös maaseudulle. Samalla, kun Unilever kasvatti myyntiään, työllistetyt naiset pääsivät pois köyhyydestä, syrjäkylien ihmiset pääsivät ostamaan hygieniatuotteita ja sitä kautta sairaudet vähenivät.

Harmaala korostaa, että tämän tyyppisellä vastuullisuudella saadaan aikaan kilpailuetua, jota kilpailijan hyvin vaikea kopioida. Toisaalta, jotta sidosryhmät pystyvät arvostamaan yrityksen vastuullisia tekoja, täytyy niistä myös viestiä.

Vastuullisuuden varaan rakennettua liiketoimintaa

Varatoimitusjohtaja Peter Essen kertoi vastuullisuudesta osana Bayer Oy:n liiketoimintaa. Essenin mukaan vastuullisuus ei ole Bayerille mikään uusi juttu, yritys on tehnyt vastuullista bisnestä jo 150 vuoden ajan. Bayerin liiketoimintaryhmät, Bayer HealthCare, Bayer MaterialScience sekä Bayer CropScience, perustuvat Essenin mukaan vastuullisuudelle. Ne edistävät terveyttä, pyrkivät kehittämään energiaa säästäviä ratkaisuja ja parantavat viljelykasvien terveyttä.

Lisäksi Bayer on sitouttanut kaikki työntekijänsä vastuullisuuteen henkilöstön omalla hyvän liiketavan ohjeella. Vuonna 2010 lanseerattiin myös tavarantoimittajien Code of conduct yhteistyössä arviointiyritys EcoVadiksen kanssa.

Vegetukun Tuukka Simonen tekee bisnestä vastuullisella ruualla. Kasvituotteiden maahantuontia, tukkumyyntiä ja vähittäismyyntiä harjoittava yritys on kasvanut tasaisesti. Simonen toivoisi vihreälle yrittäjyydelle lisää näkyvyyttä mediassa, tuotteille ympäristöverotusta niiden kuormittavuuden mukaan sekä tehoeläintuotannon alasajoa.

Piia Nurmi Turun ammattikorkeakoulusta ja yrittäjä N. Tapani Saarinen kertoivat vastuullinen lounaisrannikko –prosessin taustoista. Prosessi sai alkunsa Osken Elintarvikehityksen, Gaian eGreenNetin aloitteesta. Nyt mukana on monia tahoja. Tilaisuutta olivat järjestämässä Turun, Uudenkaupungin, Rauman ja Porin yhteinen Lounaisrannikko nousuun -kehittämishanke, Turku Science Park, Turun Seudun Kehittämiskeskus, Turun ammattikorkeakoulu sekä Prizztech.

Minna-Maari Harmaala(vas.), Peter Essen, N. Tapani Saarinen, Tuukka Simonen, Piia Nurmi, Niko Kyynäräinen sekä Kari Koski puhuivat vastuullisuudesta eri näkökulmista.

emmi.harju@y-lehti.fi