Tammi-elokuussa ensirekisteröitiin reilut 80 000 henkilöautoa. Määrä on 10 prosenttia pienempi kuin viime vuonna. Ensirekisteröintien määrä tänä vuonna vähenee kokonaisuudessaan, ennuste oli 110 000, mutta siihen ei päästä.

Ei, vaikka maaliskuusta toukokuuhun todistettiin myyntipiikkiä, jonka aiheutti uusien autojen autoveron nousu 1.4. alkaen. EU:ssa vallitseva talousepävarmuus rassaa kuluttajia, joille auton hankinta on iso ja helposti siirrettävissä oleva päätös.

- Autoala reagoi talousnäkymiin aina herkästi, salolainen Autoalan Keskusliiton hallituksen puheenjohtaja Pekka Helander toteaa.

Autojen keski-ikä Suomessa on 13 vuotta, läntisen Euroopan korkein. Maahamme tuodaan lähinnä Saksasta tänä vuonna noin 25 000 käytettyä autoa, joiden keski-ikä on 10 vuotta. Autokauppiaat näkevät maan käytettyjen autojen hautausmaana, ja Helander visioi Suomea henkilöautoilun Kuubaksi. Samalla jäämme jälkeen energia- ja ilmastotavoitteista.

Autoverotus uudistettava

Ratkaisuksi autokannan vanhenemiseen ja rapistumiseen Helander esittää autoverotuksen uudistamista hankinnan verotuksesta käytön verottamiseen. Autoveron tuotto on tällä hetkellä noin 7 000 euroa per auto.

- Sitä perusteltiin tieverkon kunnossapitotöillä. Autoveron vuosittainen tuotto on yli miljardin, mutta sillä ei ole muuta virkaa kuin valtion kirstun kartuttaminen, Helander arvostelee.

Suoriteperusteista ja ruuhkaveroa ajatellen Helander näkee, että haja-asutusalueilla autoilevat maksaisivat vähemmän veroa, sillä pääkaupunkiseudun kaltaista julkista liikenneverkkoa ei muualta löydy.

Autoalan Keskusliiton mielestä kyse on myös turvallisuudesta maanteillä – vanhemmat autot ovat yleensä huonommin varusteltuja. Kaiken huipuksi perheen vanhinta autoa käyttää useimmiten lapsia paljon kuljettava äiti.

Autokauppiaiden mielestä ostajia palkitaan liian isoilla eduilla ja alennuksilla. Monet kampanjat ovat auton valmistajien menekinedistämiskampanjointia, ja maahantuojien niskassa lepäävät valmistajien antamat paineet.

- Yleensä uuden auton kaupassa liike ottaa vastaan vaihtoauton, eli saamme hinnasta vain osan rahana, Helander muistuttaa.

Markkinaosuuksista, myös eri automerkkien, käydään kovaa kilpailua. Kauppiaan palkkiosta osa tulee tavara-alennuksina, vuositavoitteeseen sidottuna volyymitavoitteena, ja osa laadullisina, esimerkiksi asiakastyytyväisyyteen liittyvinä palkkioina.

Ala keskittyy isoille toimijoille

Uusien autojen kauppiaaksi ei ryhdytä helposti, sillä ala on pääomasidonnainen ja vaatii merkittäviä investointeja huoltopalveluun. Koulutettu henkilökunta, varasto, esittelyautot ja valmistajien tarkkaan määrittelemä myyntitila sitovat rahaa.

Kaupassa kävi iso harvennus 1990-luvun lama-aikana, ja samalla alkoi keskittyminen isojen toimijoiden haltuun. Autokauppiaat ovat katoava kansanosa, vaikka myymälöiden määrä ei ole laskenut samassa tahdissa.

Autoalan yritysten omavaraisuusaste on 40 prosenttia, ja Helander huomauttaa puskurin mahdollistavan pidempiaikaisenkin matalasuhdanteen sietämisen. Edellisen laman konkurssiaaltoon hän ei usko.

- Autojen ostaminen ei koskaan lopu, kysyntä vain patoutuu. Täytyy muistaa, että EU:n ryhmäpoikkeusasetus säätelee tarkkaan, miten kauppa organisoidaan. Hallitsematon rönsyily ei ole mahdollista.

Puheenjohtajan työ vie Helanderin jopa 2 – 3 kertaa viikossa pääkaupunkiin. Autoalan edunvalvonnan lisäksi kontakteissa ja neuvotteluissa sidosryhmien kanssa puidaan työmarkkinapolitiikkaan. Helander vaikuttaa myös Tieliikenteen tietokeskuksen sekä Moottoriliikenteen Keskusjärjestön hallituksissa.

- Varsinais-Suomessa on meitä autoalan päättäjiä tällä hetkellä kolme: minun lisäkseni Linja-autoliiton puheenjohtaja Matti Vainio, sekä SKALin puheenjohtaja Teppo Mikkola.

Autoalan Keskusliiton hallituksen puheenjohtaja Pekka Helander uudistaisi autoverotusta hankinnan verotuksesta käytön verottamiseen.

anna-silja.suutarinen@y-lehti.fi