Naantalin kaupunginhallitus kokoontui syyskuussa pohtimaan kireää taloustilannetta, joka oli syntynyt yllättävän tulojen pienentymisen vuoksi. Vero- ja satamatuloissa oli ilmennyt 2,4 miljoonan vaje.

- Naantalin elinkeinoelämään yhden vuoden verotulojen putoamisella ei ole konkreettista vaikutusta, vakuuttaa yhteyspäällikkö Martti Sipponen.

- Sillä pitäisi päinvastoin olla aktiivisuutta lisäävä vaikutus. Ainakin teollisuuden ja kaupan suhteen olisi nyt aktivoiduttava. Meillä ei ole ollut esimerkiksi monipuolisesti tonttimaata tarjolla, hän myöntää.

Vaikeutena on, että kuntaliitoksen vuoksi esimerkiksi Rymättylän aluetuet ovat menettäneet merkityksensä. Toisaalta Sipposen mukaan tonttikysyntä on joka tapauksessa painottunut enemmän vanhan Naantalin alueelle.

Naantalille tärkeään matkailuelinkeinoon tämän hetken taantuma ei tunnu vaikuttavan mitenkään.

- Yhtään alan konkurssia ei ole ollut. Olemassa olevat yritykset ovat joko säilyttäneet työntekijänsä tai jopa lisänneet henkilökuntaa. Pieniä alan yrityksiä on syntynyt myös lisää, sanoo Sipponen.

Työpaikkakehitys Naantalissa on ollut positiivista kokonaisuudessaankin.

- Myös suurteollisuus on edelleen merkittävä työllistäjä Naantalissa, eikä siellä ole tapahtunut mitään alasajoja. Tukijalkana Naantalissa on 6-7 suuryritystä, joista esimerkiksi Neste on investoinut jalostamoonsa juuri useita kymmeniä miljoonia. Ja päätös uudesta voimalasta on jo olemassa, Sipponen kertoo.

Naantalissa toimiva Turun Korjaustelakkakaan ei ole osoittanut hiipumisen merkkejä, vaikka se siirtyi virolaiskonsernin omistukseen kolme vuotta sitten.

- Päinvastoin, omistajanvaihdos on tuonut sille lisää voimaa. Täällähän asennettiin juuri onnistuneesti Suomen ensimmäinen rikkipuhdistin laivaan, mikä varmasti tuo tänne vastaavia töitä tulevaisuudessakin, yhteyspäällikkö uskoo.

–ap.