Digitaalisten oppimispalvelujen kysyntä on kasvanut viime vuosina. Alan kehitys on perinteisesti sijoittunut korkeakouluihin ja julkisten tutkimuslaitosten projekteihin. Yksityisten yritysten rooli kasvaa kuitenkin tuntuvasti.

Digitaalisella oppimisella tai eLearningilla tarkoitetaan toimintaa, jossa tieto- ja informaatioteknologia on oppimisen menetelmä, toimintatapa tai väline. Alan perusinnovaatiot kehitettiin 1980-luvulla korkeakoulujen piirissä.

Digitaaliset oppimispalvelut ovat globaalisti kasvussa. Yhdysvallat on alan yritysjohtoisen kehitystyön edelläkävijä, mutta myös Suomessa on paljon alalla toimivia yrityksiä.

Tutkija Pekka Lithin mukaan oppimispalvelujen tarve kasvaa jatkossa yrityksissäkin, kun ihmiset joutuvat aiempaa useammin vaihtamaan uraa ja kouluttautumaan uudelleen. Tyypillisiä kohteita yritysmaailmassa ovatkin juuri erilaiset koulutustarpeet.

Alan tutkimuksen korkeakoulupainotteisuus hidastaa samalla alan yrityksen kasvua. Julkinen rahoitus suuntautuu helpommin julkisien tutkimuslaitosten projekteihin kuin yksityiselle sektorille.

Sanako tuo digitaalisuuden kielistudioihin

Turkulainen Sanako Oy toimittaa digitaalisia oppimisratkaisuja maailmanlaajuisesti, ja sen suurimpana asiakasryhmänä ovat oppilaitokset. Yrityksen perusosaaminen juontaa juurensa 1960-luvun alkuun, jolloin se toimitti kielistudioita. Nykyinen liiketoimintamalli kehittyi, kun Sanakon toiminta irtaantui silloisesta emoyhtiöstä Telestestä omaksi yrityksekseen vuonna 2001. Yritys ehti toimia hetken aikaa Divacena ennen kuin muutti nimensä Sanakoksi.

Kielistudiot kuuluvat edelleen Sanakon palvelu- ja tuotevalikoimaan. Tekniikka tosin on vuosien mittaa kehittynyt ja kasetit ja kelanauhat ovat vaihtuneet digitaalisiin formaatteihin ja kovalevyihin.

– Sinänsä käyttäjälle teknologian vaihtuminen ei välttämättä näy millään lailla. Hallintapaneelit ovat samankaltaiset kuin aiemmin. Ääni vain kulkee bitteinä analogisen äänen sijaan. Digitaalisuus luo kuitenkin uusia mahdollisuuksia mm. äänen ja kuvan yhteiskäyttöön, Sanakon toimitusjohtaja Matti Laakso sanoo.

Modernien multimediastudioiden yleistymistä hidastavat oppilaitosten resurssipulat.

Pullonkaulana ei kuitenkaan tänä päivänä ole tietokoneiden nopeus ja tehokkuus, ja käytännössä jokainen tietokone kykenee välittämään kuvaa ja ääntä. Kokonaisten studiojärjestelmien hankkiminen on kuitenkin suurempi sijoitus.

Virtuaalioppiminen paikasta riippumatonta

Digitaalisuuden suurin hyöty on materiaalin helppo siirrettävyys. Tämä tuo uusia mahdollisuuksia etäopiskeluun. Sanako panostaa omassa kehitystyössään voimakkaasti virtuaalioppimiseen, jossa oppiminen ei ole enää paikkaan sidottua.

– Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että oppija olisi tilanteessa yksin. Virtuaalioppiminen on parhaimmillaan silloin, kun se on ohjattua. Puhutaankin interaktiivisesta itseopiskelusta, Laakso kertoo.

Suomen oppilaitoksista etenkin korkeakoulut ovat panostaneet digitaalisiin oppimisjärjestelmiin. Korkeakoulutason hyvä oppimismotivaatio mahdollistaa myös erilaisten digitaalisten työkalujen käyttämiseen.

Suomessa oppimispalveluyritykset ovat tyypillisesti keskittyneet voimakkaimmin pääkaupunkiseudulle ja ovat iältään melko nuoria. Tutkija Pekka Lithin mukaan suurten yritysten vaikutus alan kehitykseen on mittava, sillä ilman niitä, ei pienemmillä yrityksillä olisi riittäviä jakelukanavia tai toiminnan mahdollisuuksia.

Alan yritystoiminnalle on ennustettu voimakasta globaalia kasvua. Kasvun kärki on Yhdysvalloissa, mutta myös Suomessa ala on kasvanut viime vuosina vajaan kymmenen prosentin vuositasoa.

Matti Laakso ja Turkka Lundell käyttävät Sanakon digitaalista kielistudiosovellusta. Multimediastudiossa voi opetuksessa hyödyntää äänen lisäksi myös kuvaa.

Mikko Mentula