Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee kilpailulain muutosta tavoitteena parantaa terveen kilpailun edellytyksiä päivittäistavarakaupassa. Muutoksen mukaan päivittäistavarakaupan toimija olisi määräävässä markkina-asemassa, jos sen valtakunnallinen markkinaosuus ylittää 30 prosenttia.

Käytännössä mainitun rajan ylittävät K- ja S-ryhmät, ja jatkossa niiden keskusliikkeiden tulisi ottaa huomioon määräävän markkina-aseman väärinkäytön kieltävä säännös. Mitä tämä tarkoittaa?

- Eli ryhmä ei saa käyttää toimenpiteitä, jotka aiheuttavat keinotekoisia esteitä kilpailulle. Euroopan komission linjauksessa painottuu kilpailun poissulkeva toiminta tai uusien kilpailijoiden toimintaedellytysten häirintä, ylijohtaja Juhani Jokinen Työ- ja elinkeinoministeriöstä, terveen kilpailun edistämisohjelmasta vastaa.

Jokinen jatkaa, että kilpailulain muutos ei takaa ruuan hinnan halpenemista tai valikoiman laajenemista. Mutta ilman tätä markkinat keskittyisivät entisestään. Jokinen ei myöskään näe muita suoria, välittömiä vaikutuksia kuluttajaan.

Se, onko yritys käyttänyt väärin asemaansa, arvioitaisiin nykyisten, vakiintuneiden periaatteiden mukaan. K-kauppiasliitto toteaa muutosesityksen pohjautuvan virheelliseen kuvaan K-ruokakauppiaiden ja K-ryhmän toimintamallista ja jättävän huomioimatta, että ostoja tekevät paikallisesti itsenäisinä yrittäjinä toimivat K-kauppiaat ja Ruokakesko.

Jokinen huomauttaa, että K-ryhmän rakenne on kyllä tiedossa:

- K-ryhmä harjoittaa yhtenäistä hankintapolitiikkaa.

Kauppias omalla riskillä

K-Supermarket Manhattan Turussa vietti juuri kuusivuotissyntymäpäivää ja on valittu Turun alueen parhaaksi leipäkaupaksi. Se on myös vuoden paras K-Supermarket, joten kauppias Veli-Pekka Hussi hyrisee tyytyväisyyttä kunnes ilme synkkenee Hussin mielestä käsittämättömän lakiehdotuksen edessä:

- Yksityisyrittäjän aika ja energia ei suuntaudu lakipykäliin vaan leivän ja maidon myyntiin. Laki yrittää rinnastaa yksityisyrittäjän osuustoiminnan harjoittajaan, vaikka minä olen kauppiaana omalla riskillä ja pääomalla.

Hussi ei niele ministeriön kommenttia yhtenäisestä hankintapolitiikasta pureskelematta. Hussi muistuttaa päättävänsä ostoista suurelta osin itsenäisesti henkilökuntansa kanssa.

- Muistellaanpa muutaman vuoden takaista elintarvikealan lakkoa, K-kaupoissa riitti tavaraa! Silloinkin itsenäiset kauppiaat ostivat tavaraa sieltä, mistä sai. Oma ketju on tietysti tuki, turva ja apu, ja keskitetty hankinta palvelee tavaran riittävää tarjontaa, mutta kyllä kauppias merkittävässä määrin valitsee omalla paikkakunnallaan omaan kauppaansa sopivat tuotteet. Esimerkiksi joulukinkuissa asiakkaat ostavat tuttua ja turvallista. Teollisuus ei tee sapuskaa varastoon, vaan ennakoi tilausten pohjalta, Hussi muistuttaa.

Palkittu leipäkauppias huomauttaa, että Manhattanilla on 19 eri leipomotoimittajaa, suuri osa pienyrityksiä.

Milloin kilpaillaan laadulla?

Suomessa on hinta, - mutta ei laatukilpailua, Ruokakauppa Finskan kauppias Leena Raukko tiivistää. Lähiruokakauppa on toiminut Turussa reilun vuoden toimien myyntikanavana isojen ketjujen ulkopuolelle jääville tuottajille ja tukuille.

Raukko toteaa, ettei ole luomufriikki vaan kauppias businessmielessä. Finskassa asioivat tavalliset, ruuan mausta ja puhtaudesta välittävät ihmiset, sekä ympäristötietoiset ja allergiaperheet. Finskan tyyppisiin ketjuriippumattomiin ruokakauppoihin lakimuutos vaikuttaisi korkeintaan välillisesti:

- Ensiksi kilpailun lisääminen onnistuessaan saattaisi aiheuttaa muutoksia kulutustottumuksissa. Kunpa ihmiset ymmärtäisivät, mitä kaikkea suuhunsa pistävät! Miten voi olla, että mitä jalostetumpi elintarvike, sen halvempi. Harva tietää, miltä aito ruoka maistuu.

Toinen seikka on, että isot eivät uskalla ostaa pieniltä toimijoilta, joiden toimitusvarmuus vaihtelee. Ketju- ja kivijalkaliikkeillä voi olla eri tuottajajoukko. Raukko kertoo markettien luomuvillityksen heijastuvan omaan myyntiinsä. Samalla hän ihmettelee luomumaidon rahtaamista Saksasta Suomeen.

- Kyse ei ole pelkästään ruuasta vaan myös ympäristöstä, miten siitä huolehditaan. Kunpa kilpailisimme myös laadulla, suomalaiset ansaitsevat parempaa. Olemme pieni toimija, emme uhka kenellekään. Mutta ajatusmaailman muuttaminen vie aikaa.

Raukon mukaan on kaksi vaihtoehtoa, joista ensimmäisessä kivijalkamyymälät tulevat takaisin nykypäivän ehdoilla, kauppakulttuuri muuttuu ja asiointi on sosiaalinen tapahtuma. Tai sitten kauppa keskittyy entisestään isojen määrätessä, mitä lautaseltasi löytyy.

- Toivo on nuorissa, alle kolmekymppisten perheissä, jotka haluavat lapsilleen hyvää, puhdasta ruokaa.

Vuoden leipä- ja supermarketkauppias Veli-Pekka Hussi tähdentää K-kauppiaiden itsenäisyyttä ja omaa yrittäjäriskiä.

Ruokakauppa Finskan kauppias Leena Raukko kehottaa testaamaan elintarvikkeita ja pohtimaan, miksi pidemmälle jalostetut elintarvikkeet ovat halvempia kuin perusraaka-aineet.

-a-ss.