Hallituksen käynnistämä kunta- ja palvelurakenneuudistus etenee.

Kuntarakenteen uudistamista pohjustetaan parhaillaan käynnissä olevilla, Valtioneuvoston ja Kuntaliiton järjestämillä alueellisilla seminaareilla. Turusta 11.10. alkaneet ja Hämeenlinnaan 2.11. päättyvät tilaisuudet esittelevät kolme eri vaihtoehtoa Suomen uudeksi kunta- ja palvelurakenteeksi. Alueseminaareista tuleva palaute menee marraskuussa ministerityöryhmän käsittelyyn.

Peruspalveluministerityöryhmä linjasi kuntauudistuksen yleiset periaatteet syyskuun lopussa. Työryhmä esitti peruskunta-, piiri- tai aluemallia.

Peruskuntamallissa asukkaita olisi vähintään 20 000 - 30 000. Kunnilla olisi vastuu sekä rahoituksesta että palvelujen järjestämisestä. Laajempaa väestöpohjaa vaativat erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen palvelut tilattaisiin sairaanhoitopiireiltä tai muilta palvelujen tuottajilta.

Piirimallissa väestöpohjan tulisi olla vähintään 100 000 asukasta, mieluummin enemmän. Sosiaali- ja terveyspiiri toimisi lähinnä tilaajan roolissa ja sillä voisi olla myös omaa palvelutuotantoa. Sosiaali- ja terveyspiiri jaettaisiin palvelualueisiin, joiden vähimmäisväestöpohja olisi 20 000 asukasta. Lähipalvelut voitaisiin tuottaa hajautetusti paikallisten tarpeiden mukaan. Pääosa sosiaali- ja terveyspiirin rahoituksesta perustuisi etukäteen määriteltyyn väestöpohjaiseen maksuun. Valtionosuudet maksettaisiin kunnille. Kunnat suorittaisivat maksun piirille ja piirin olisi mitoitettava toiminta näihin rahoituspuitteisiin.

Aluekuntamallissa Suomeen muodostettaisiin 20-25 aluekuntaa. Nykyisistä kunnista tulisi lähikuntia. Palveluiden järjestämisvastuu olisi aluekunnilla. Osa palveluista voitaisiin määrätä lainsäädännöllä lähikuntien järjestämisvastuulle, lisäksi aluekunnat voisivat delegoida tehtäviä lähikunnille. Maakuntaliitot ja muut kuntayhtymät voitaisiin lakkauttaa, kun niiden tehtävät siirtyisivät aluekunnille. Verotus ja valtionosuudet tulisivat aluekunnille.

Suomen kuntahallinnolla satojen vuosien historia

Ensimmäinen kuntauudistuksen suunnittelulaki säädettiin Suomessa jo 1960-luvulla. Viimeksi keskustelu aiheesta heräsi eduskunnassa henkiin viime keväänä. Keskustelun pohjalta käynnistettiin kunta- ja palvelurakenneuudistus. Hankkeen projektipäälliköksi asetettu Jari Peltomäki esitteli elokuussa aluekuntamallin pohjalta rakennetun uudistussuunnitelman.

Suomen aluehallintojärjestelmä periytyy 1600-luvulta. Useimmissa muissa Euroopan maissa runsaasti resursseja vaativat tehtävät on delegoitu laajemmalle itsehallintoalueelle, jolla on oma vaaleilla valittu edustuselin ja verotusoikeus.

Mitä mieltä?

Maakuntajohtaja Juho Savo

- Etelä-Suomen Maakuntien Liittouma on esittänyt yhteisenä kantanaan, että kuntarakenneuudistuksen tulee tuottaa taloudeltaan vahvoja ja elinvoimaisia kuntia. Vaikka uudistus on toteutettava valtakunnallisesti, siihen on jätettävä liikkumavaraa erilaisiin sovelluksiin maan eri osissa.

Maaherra Rauno Saari

- Elinvoimainen kunta on perusta ihmisten ja yritysten hyvinvoinnille. 20 000 -25 000 asukkaan peruskuntamalli tuntuu toimivimmalta. Sitä isommassa kunnassa oma identiteetti hämärtyy ja isoja keskuksia on liikaa.

Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Henri Wibom

- Onpa lopputulos mikä tahansa, yritysten kilpailukyvyn tulisi parantua. Julkisten palvelujen tehostamisen pitäisi avata paljon mahdollisuuksia yksityisille yrityksille. Sekä tilaus, että tuottaminen eivät saisi olla samoissa käsissä. Uutta byrokratiaa ei saisi syntyä, mitä ainakin aluekuntamalli näyttäisi tuottavan.

Pirkko Varjo