Uuteenkaupunkiin rakennettavan soijajalostamon ensimmäinen vaihe käynnistyy ensi vuoden syyskuussa. Ensimmäiset 50 työntekijää rekrytoidaan vuoden alussa. Kaikkiaan 120 ihmistä suoraan työllistävä laitos on valmis 2016, Finnprotein Oy:n toimitusjohtaja Mikko Nordberg kertoo.

– Rakennustyöt ovat sujuneet täysin suunnitelmien mukaan.

Vakinaisten työntekijöiden lisäksi soijajalostamo tulee tarjoamaan työtä suurelle joukolle alihankkijoita. Jalostamon raaka-aineita ja tuotteita kuljetetaan keskimäärin 350 rekkakuormallista viikossa, työmaaruokalapalvelut ostetaan ulkopuolelta, samoin kiinteistönhoito.

– Tämä kaikki tulee heijastumaan myös muualle Uudenkaupungin yrityksiin. On laskettu, että yksi teollinen työpaikka synnyttää kaksi palvelualan työpaikkaa, Nordberg huomauttaa.

Yli 100 miljoonaa euroa maksava jalostuslaitos valmistaa soijaproteiinia eläinrehuteollisuudelle sekä soijatiivistettä kala- ja elintarviketeollisuudelle. Päämarkkina-aluetta ovat Suomi ja muut Pohjoismaat. Tarvittava soija tuodaan papuina pääosin Brasiliasta.

– Soijan kulutus Suomessa ei nouse, mutta me korvaamme ulkomailla valmistetut tuotteet. Täydellä kapasiteetilla tehdas voi käsitellä noin 400 000 tonnia soijapapuja vuodessa.

Ratkaiseva matka Moskovaan

Finnprotein Oy:n pääomistaja on globaali finanssiyhtiö Renaissance Partners. Kun loisteliaassa Moskovan konttorissaan istuneet sijoittajat suunnittelivat uuden soijatehtaan paikkaa, Uusikaupunki oli tuskin häviävän pieni mahdollisuus. Pääehdokkaana sijoituspaikaksi pidettiin Viron Sillamäen uutta satamaa, joka tarjosi ylivertaiset puitteet tavaran kuljetukselle ja käsittelylle. Suomessa ei kuitenkaan jääty odottamaan ja katsomaan, mitä tapahtuu.

– Invest in Finlandin Atso Vainio ehdotti, että lähdetään Moskovaan. Siellä me sitten istuimme Renaissancen johdon kanssa ja esittelimme Uuttakaupunkia. Vastapuoli yritti ampua kaikki argumenttimme alas, mutta me pystyimme näyttämään, että soijanjalostus Suomessa on paitsi mahdollista, myös kannattavaa. Tämän lisäksi sijoituspäätökseen vaikuttivat Uudenkaupungin äärimmäisen kannustava tuki sekä se, että suomalaisilla viranomaisilla on aivan eri palvelukulttuuri kuin monissa muissa maissa. Täällä viranomaiset näkevät tehtäväkseen ihmisten ja yritysten auttamisen, Nordberg sanoo.

Tarinan opetus on se, että kun kiinnostava ulkomainen kontakti on löydetty, pitää löytää hyvä suomalainen yhteistyökumppani ja olla aktiivinen.

Renaissance omistaa soijajalostamosta nyt 60 prosenttia. Loput jakaantuvat Varman, Eteran, Pontos Gropuin ja Suomen Teollisuussijoituksen kesken. Yhtiön seitsemän hengen johtoryhmä koostuu israelilaista prosessijohtaja Yair Riffkiniä lukuun ottamatta suomalaisista.

Soijajalostamon ympärille voi syntyä myös muuta teollisuutta, Nordberg uskoo.

– Me emme itse esimerkiksi jalosta soijaöljyä, mutta joku muu voisi tehdä sitä. Tilaa uusille yrityksille kyllä on, sillä alue, jolle rakennamme, on kaikkiaan 55 hehtaaria josta me käytämme 11.

Soijapapujen tuotantoa ei maailmalla katsota pelkästään hyvällä, sen vastustajat muistuttavat kaadetuista sademetsistä ja plantaaseilla raatavista lapsista. Mikko Nordberg vakuuttaa, että Uudenkaupungin soijajalostamolla ei tule olemaan näiden asioiden kanssa mitään tekemistä.

– Tiedämme jokaisen tehtaalle tulevan lastin tarkan alkuperän ja pidämme huolen siitä, että ostamme tavaraa vain asiallisilta viljelijöiltä. Jalostamamme soijapapu on sekä geenimuuntelematonta että kestävän kehityksen kriteerit täyttävää.

Kolmessa vaiheessa rakennettavan soijajalostamon ensimmäinen vaihe on valmis ensi kesänä, Finnprotein Oy:n toimitusjohtaja Mikko Nordberg kertoo.

Soijajalostamon rakennustyömaa lokakuussa.

pirkko.varjo@y-lehti.fi