Korkeakoulun rooli yrittäjyyskasvatuksessa kiinnostaa Turun Yliopiston uutta rehtoria Kalervo Väänästä. Hän kertoo pohtineensa aihetta paljon ja pitkään.

– Yliopistoissa on vielä paljon tekemistä tässä suhteessa. Nyt voimme sanoa, että olemme pitkällä, kun emme enää estä nuoria ryhtymästä yrittäjiksi. Omalla urallani olen useasti törmännyt siihen, että akateeminen yhteisö tuo yrittäjyydestä esiin vain huonot puolet, Väänänen toteaa.

Elokuussa virkaansa astunut rehtori tuntee Turun yliopiston hyvin. Hän on aiemmin työskennellyt muun muassa Turun yliopiston biolääketieteen laitoksen johtajana sekä solubiologian professorina. Väänänen on ollut mukana perustamassa myös tutkimukseen perustuvia yrityksiä, kuten Hormos Medicalia.

Yliopiston perustehtävät, nuorison sivistäminen ja uuden tiedon tuottaminen eivät vuosisatojen aikana ole muuttuneet miksikään, Väänänen toteaa. Ajan hengessä pysyminen edellyttää kuitenkin hyvää yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa. Yliopisto ja yritykset hyödyttävät toisiaan tutkimuksen ja opetuksen kautta.

– Teemme paljon tutkimuksia tilauksesta. Lisäksi suuri määrä yliopistossa opettavista dosenteista työskentelee yrityksissä ja tuo sieltä viimeisintä tietoa yliopistoon.

Se, että yritys maksaa tutkimuksesta ei Väänäsen mukaan ole uhka tutkimuksen riippumattomuudelle.

– Tiede on niin riippumatonta kuin se nyt koskaan voi olla, hän sanoo.

Opintotuki kaipaa uudistamista

Väänänen pitää nykyistä opintotukijärjestelmää aikansa eläneenä. Opintojen venyminen opiskelijoiden työssä käynnin vuoksi ei ole kenenkään etu.

– Sitä voidaan puolustella työkokemuksen hankkimisella mutta tilastot osoittavat, että kohtuullisessa ajassa valmistunut opiskelija saa paremmin alansa töitä kuin se, joka on ollut yliopiston kirjoilla vuosikausia. Maailmalla on esimerkkejä, joista Suomessa voitaisiin ottaa mallia, muun muassa opintolaina, jonka takaisinmaksu kytkeytyy tulevan työuran ansioihin. Nykyinen opintotukijärjestelmä ei suosi myöskään sosiaalista kiertoa. Varakkaiden vanhempien lapset ovat opiskelijoina paremmassa asemassa kuin köyhistä oloista tulevat. On väärin olettaa, että nuori suoriutuu opinnoistaan ihanneajassa, jos siihen ei anneta mahdollisuuksia.

Pääsykokeetkin voisi rehtorin mielestä unohtaa. Suomalainen koululaitos on toimiva ja hyväksi todettu.

– Miten yliopiston neljän tunnin pääsykokeet mittaavat osaamista paremmin kuin kolmen vuoden lukio-opiskelun ja ylioppilaskokeen tulokset, hän kysyy.

Yliopistossa opiskelee yhä enemmän myös aikuisia. Suurin osa täydentää ammatillista osaamistaan, mutta joukossa on myös tutkintoon tähtääviä opiskelijoita.

– Täydennyskoulutus tulee edelleen laajenemaan. Lisäksi tullaan kehittämään sellaista aikuisille suunnattua koulutusta, joka tähtää tutkintoon, mutta jossa opintoja ei tarvitse aloittaa nollasta vaan kaikki elämän aikana jo kerätty tieto voidaan ottaa huomioon.

Kalervo Väänänen on syntynyt 1952. Turkuun hän siirtyi Itä-Suomen yliopiston akateemisen rehtorin virasta.

Kalervo Väänänen aloitti Turun yliopiston rehtorina elokuussa.

pirkko.varjo@y-lehti.fi