Turun julkisia hankintoja kilpailuttavat urakoitten osalta tilaajaliikelaitokset itsenäisesti ja hankinta- ja logistiikkakeskus keskitetysti.

Halo-keskus aloitti toimintansa vuonna 2008 ja se on osa Turun keskushallintoa. Halo kilpailuttaa kaikki kynnysarvot ylittävät tavara- ja palveluhankinnat. Tarjouskilpailuja hoidetaan keskimäärin 185 vuodessa, ja niitä tehdään myös seudullisena hankintayhteistyönä.

- Yhteistyötä on volyymihankinnoissa ja on myös haluttu keskittää osaamista, sanoo hankintalakimies Jukka Vanto.

Turun sopimusten arvo on 100-250 miljoonaa euroa, kun kaupungin kaikki hankinnat olivat viime vuonna 517 miljoonaa.

Summa on valtava, ja sillä kuinka se jakautuu, on paikalliselle elinkeinoelämälle suuri merkitys.

Kaupunki onkin aloitettu yritysvaikutusten arviointi seutukunnan yrityksiin myös hankintojen osalta. Arviointi tehdään hyvissä ajoin ennen kilpailutuksen käynnistämistä ja ennen päätöstä hankinnan toteuttamisesta, kertoo Vanto.

Jatkuvaa tasapainoilua kriteereissä

Turussa kunnallisten liikelaitosten muuttumisen osakeyhtiöiksi pelätään vähentävän avointa kilpailua, koska osakeyhtiöitä ei koske julkisista hankinnoista säädetty laki.

Turun apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen sanoo, että tilanne on pikemminkin päinvastoin.

- Yhtiöiden muodostaminen ei millään muotoa vähennä kilpailua, sillä yhtiöt kilpailuttavat edelleenkin hankintansa samalla volyymillä kuin ennenkin. Yhtiöitten muodostaminen päinvastoin lisää kilpailua, koska kaikki yhtiöiden itsensä harjoittama toiminta kilpailutetaan markkinoilla kaupungin toimesta noudattaen lakia julkisista hankinnoista. Aiemmin samaa toimintaa ei ole kilpailutettu lainkaan vaan kaupunki on suorittanut työt itse omalla organisaatiollaan.

Jarkko Virtanen korostaa, että kaupunkikonsernin sisällä toimivia liikelaitoksia ja sen omistamia osakeyhtiöitä koskevat aivan eri lait.

- Esimerkiksi tilaliikelaitos ja kiinteistöliikelaitos ovat hankintalain mukaisia hankintayksikköjä, joiden pitää kilpailuttaa julkiset hankinnat noudattaen hankintalakia. Sitä voidaan tietysti perustellustikin kyseenalaistaa, ovatko hankintojen kriteerit sellaisia, että ne syrjivät pieniä yrittäjiä.

- Kaupungin näkökulmasta olisi positiivista, jos seudun yrittäjät saisivat mahdollisimman paljon töitä. Se on yhteinen intressi, mutta toisaalta me emme saa luoda sellaisia kriteereitä, että ne suosisivat paikallisia yrittäjiä. Julkisten hankintojen kanssa on jatkuvasti tällaista tasapainoilua, sanoo Virtanen.

Sen sijaan apulaiskaupunginjohtaja painottaa, että kaupunkikonsernin sisällä toimivat tuotantoyhtiöt ovat täysin itsenäisiä yksiköitä, joita koskee osakeyhtiölaki.

- Niiden kilpailutusten ei pidäkään olla avoimia, vaan niissä noudatetaan omistajasta riippumatta samoja sääntöjä muiden markkinoilla olevien yhtiöiden kanssa.

anneli.perkio@y-lehti.fi