Turun satamaliikelaitos muuttuu vihdoin osakeyhtiöksi - jopa vuosikymmeniä kestäneen keskustelun jälkeen. Lopullinen päätös syntyi EU:n kilpailulainsäädännön vauhdittamana.

Käytännön tasolla muutos ei tule olemaan suuri, sanoo toimitusjohtaja Christian Ramberg.

- Suuremmat muutokset meillä oli jo vuonna 2009, jolloin satamaliikelaitoksen toimintaa kehitettiin niin, että se vastasi uuden kuntalain tuomiin muutoksiin. Toiminta läheni silloin jo yhtiömuotoa. Kaupungin taloudessa olemme olleet jo pitkään itsenäinen nettobudjetoitu yksikkömme.

Yhtiöittämisen myötä satama alkaa maksaa alueistaan vuokraa kaupungille. Rambergin mukaan yhtiöittämisen myötä kaupungin tulot satamatoiminnasta säilyvät nykyisellä tasolla.

- Muutos on se, että keskitymme jatkossa enemmän omaan ydintoimintaamme ja selkeytämme toimintoja. Luovumme suuresta osasta alueitamme, joita nyt on noin 225 hehtaaria. Ala suurin piirtein puolittuu. Esimerkiksi Ruissalon pienvenetelakasta luovutaan ja myös sataman vastuulla ollutta Aurajoen aluetta pienennetään. Kantasataman keskeiset alueet jäävät kuitenkin edelleen sataman hallintaan.

Uuden satamayhtiön on tarkoitus tuottaa voittoa. Sataman vuokralaisten ei kuitenkaan tarvitse pelätä radikaaleja muutoksia, sanoo Ramberg.

- Sopimukset siirtyvät yhtiöittämisen myötä uudelle satamayhtiölle tai jatkuvat edelleen kaupungin sopimuksina. Lisäksi useat sopimukset ovat vielä hyvin pitkäaikaisiakin.

Viking Grace aiheutti isot investoinnit

Satamayhtiötä ei jatkossakaan tulla johtamaan kvartaalitalouden perspektiivillä. Christian Ramberg muistuttaa, että sataman toimintoja suunnitellaan aina pitkällä tähtäimellä vuosiksi eteenpäin.

- Näen, että kehittämisroolimme tulee korostumaan. Luomme edellytyksiä kaupankäynnille ja toivomme tänne lisää liiketoimintaa.

- Perustehtävämme on aluspalvelujen järjestäminen ja turvallisuudesta huolehtiminen. Suunnittelu ja rakennuttaminen on toinen päätehtävämme. Meillä on satamassa jatkuvasti isoja rakennushankkeita käynnissä.

Viimeisin panostus on ollut uuden Viking Gracen edellyttämät investoinnit, joiden kokonaissumma nousee yhteensä noin seitsemään miljoonaan euroon.

- Se on tuonut mukanaan paljon töitä satamassa. Laiva on huomattavasti pidempi kuin nykyiset alukset, joten olemme pidentäneet laituria. Lisäksi on rakennettu kaksi järeää pollaria ja kelluva peräponttoni. Henkilöautojen ajosiltaa on muutettu ja parhaillaan on käynnissä matkustajien kulkukäytävien asennus, toimitusjohtaja Ramberg kertoo.

Nestemäistä maakaasua käyttävä laiva tankataan Tukholmassa, mutta jo muutaman vuoden päästä nestemäistä kaasua voidaan toimittaa myös Turusta käsin. Gasum suunnittelee parasta aikaa LNG-terminaalia Pansioon. Hankkeesta on allekirjoitettu aiesopimus Gasumin ja sataman kesken.

Hanke liittyy Pansion satama-alueen kehittämiseen, johon suunnitellaan sataman seuraavaa suurempaa logistiikkakeskusta.

- Pansion satama-alueen jatkokehittäminen on edennyt hyvin, mutta aikataulu on vielä avoin, sanoo Ramberg.

Parannuksia infraan

Uusi satamayhtiö on heti hyvässä iskussa. Satama-alueen infraa on parannettu viime aikoina paljon.

- Kenttäalue on uudistettu ja asfaltoitu. Kuorma-autoliikenteen ja henkilöliikenteen palveluita on parannettu ja tullin tarkastuspisteitä on uusittu. Uusin parannus on satama-alueella vähän aikaa sitten valmistunut kiertoliittymä, joka annostelee ruuhka-ajan liikennettä, Christian Ramberg iloitsee.

Satamajohtajan tavoitteena on myös kehittää juna- ja laivaliikenteen yhteensovittamista. Ainutlaatuisesta suorasta junayhteydestä on hänen mielestään pidettävä kiinni.

- Teemme töitä, että Turun satamasta saataisiin suora yhteys Allegrolla Pietariin. Se sopii jo nyt melko hyvin laivojen aikatauluihin, miettii Ramberg.

Christian Ramberg näkee, että Turun satamayhtiön rooli alueen kehittäjänä tulee entisestäänkin korostumaan.

anneli.perkio@y-lehti.fi