Vuoden 2013 Varsinais-Suomen Maakuntaennusteen noin 900 varsinaissuomalaiselta yrittäjältä keräämät tiedot kertovat, että yrittäjien odotukset ovat edelleen myönteisiä mutta investointiaikeissa epäröidään. Tyypillinen vastaaja oli 2-9 henkilöä työllistävä palvelualan yrittäjä.

Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Henri Wibom muistuttaa, että eroja löytyy toimialojen väliltä ja sisältä. Vuoden alussa julkistetun ennusteen käänteet voivat muuttua nopeasti, ja Wibomin mukaan hallituksella on näytön paikka verolinjauksissa.

Liikevaihdon kasvuun uskoo alle puolet vastanneista, ja 45 prosenttia uskoo sen säilyvän ennallaan. Laskua ennakoi viidennes. Kannattavuuden kasvua ennakoi 30 prosenttia vastaajista, puolet arvioi sen säilyvän ennallaan, ja viidennes arvioi laskua. Liikevaihdon myönteiset odotukset varsinkin Salon seudulla ovat signaali periksi antamattomuudesta.

- Kannattavuuden heikkeneminen kertoo kilpailun kiristymisestä. Vaikka henkilökunnan määrien suhteen odotetaan pientä laskua, maakuntaan voidaan vastausten perusteella odottaa jopa 5 000 uutta työpaikkaa, Wibom kertoo.

Vähintään yhden työpaikan arvioi tänä vuonna luovansa noin kolmannes vastaajayrityksistä. Kyselyyn vastanneista yksinyrittäjistä vajaa viidennes ilmoitti palkkaavansa ensimmäisen työntekijänsä tänä vuonna. Kotimarkkinoilla on kulutuskysyntää, joka säilyy työpaikkojen kautta.

Kasvuun uskotaan eniten palvelualoilla, vähiten rakentamisessa. Matala korkotaso vaikuttaa palveluiden kysyntään, mutta kohonneen arvonlisäveron vaikutus jää nähtäväksi.

Isot pärjäävät parhaiten

Yrittäjyysilmapiiriä yli puolet vastanneista pitää hyvänä. Eniten imagoaan on parantanut Loimaa Turunmaan kärsiessä huonontuneesta ilmapiiristä. Parhaat kunnat ovat Lieto, Kaarina ja Uusikaupunki Paraisten pitäessä perää.

- Toimitilojen ja tonttien suhteen tiedottamisessa on kuitenkin parantamisen varaa, Wibom huomauttaa.

Viiden seutukunnan vertailussa positiivisimmin mielin tulevaan vuoteen lähtevät yrittäjät Turun seudulla ja Turunmaalla. Huolestuneimmin alkaneeseen vuoteen suhtautuvat vakkasuomalaiset yrittäjät. Kokoluokittain tarkasteltuna isot yritykset pärjäävät parhaiten.

Investointinihkeys näkyy siinä, että rahoitusta kysytään pankista vähemmän. Turun Seudun Osuuspankin toimitusjohtaja Olli-Pekka Saario toteaa yritysten rahoittavan vähentyneet investointinsa pääosin tulorahoituksella.

Ulkoisista rahoittajista tärkein kumppani on viime vuosien tapaan pankki, ja kolmen kärjessä kulkevat Osuuspankin jälkeen Nordea ja Säästöpankki. Pankkikumppania valittaessa tärkein kriteeri on palvelu ja yhteistyön sujuminen.

- Näiden merkitys korostuu erityisesti pienyrittäjien kohdalla, jotka toimivat aika yksinäisinä, Saario näkee.

Ensisijaisesti käytetyin vahinkovakuutusyhtiö on yhdistymisen kautta syntynyt Lähi-Tapiola jota seuraavat If ja Pohjola.

Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Henri Wibom ja Turun Seudun Osuuspankin toimitusjohtaja Olli-Pekka Saario avasivat maakuntaennustetta tiedotusvälineille viime kuussa.

anna-silja.suutarinen@y-lehti.fi