Kannattava liiketoiminta kasvaa hallitusti kovien tavoitteiden ja päämäärätietoisuuden kautta. Maailmanmarkkinoiden käyttäytymisen tarkkailu, omien harhaliikkeiden oikaiseminen ja strategian pitäminen ketteränä vievät eteenpäin.

Raudasta ratkaisujen kautta palveluntarjoajaksi

Salossa ja Turussa toimiva Nordic ID on edennyt elektroniikan alihankkijasta yhdeksi maailman johtavista ammattimaisten käsipäätteiden suunnittelijaksi ja valmistuttajaksi. Sen langattomat viestintälaitteet käyttävät radiotaajuista etätunnistusta tiedon lukemiseen ja tallentamiseen.

Yritys työllistää tällä hetkellä yhteensä 52 henkilöä, joista 34 Suomessa ja loput tytäryhtiöissä Saksassa, Englannissa, USA:ssa sekä myyntitoimistossa Hollannissa. Konsernin liikevaihto on 13 miljoonaa euroa, ja vuoden 2008 taantumasta selvittiin nelipäiväisellä työviikolla ja lomautuksilla.

Yritys, erehdys ja osin sattuma ovat rakentaneet yrityksen ja sen perustaja ja toimitusjohtaja Jorma Lallan tietä liike-elämässä. Vuonna 1987 perustetun yrityksen ensimmäinen läpimurto oli langaton puhelinkioski. Nyt Nordic ID tarjoaa raudan sijasta ratkaisuja ja pyrkii tulevaisuudessa palveluntoimittajaksi.

Lalla muistelee 1990-luvun alkua: ensimmäinen suuri virhe oli laittaa kaikki munat samaan koriin. Asiakkaan konkurssi veti yrityksen syviin pohjamutiin, ja synnytti päätöksen unohtaa alihankintahommat kokonaan:

- Siinä päämies kaataa kaikki riskit alihankkijan niskaan, joka kököttää kuin rotta pimeässä.

Sattuma osutti kohdalle visionäärin tavaratalomaailmasta, ja ensimmäistä kömpelöä mallikappaletta hiottiin Tekesin ja hyvän suunnittelutoimiston avulla. Syntyi turkoosi voitokas piccolink. Vuonna 1996 alkoi voimakas kasvu, sillä kehittyvillä markkinoilla oli tilaa innovaatioille.

Toinen virhe oli sokaistua omasta loistosta, jonka ansiosta yrityksessä ei nähty ja huomioitu, mitä muualla tapahtuu.

- Meillä ei ollut brändiä, ei tunnettuutta, ei uskottavuutta. Isot jyräsivät ja me jäimme ilman kauppaa. Halusimme pois liian kilpaillusta markkinasta.

Päätös ja sen suuntaiset toimet

Nordic ID keskittyi langattomaan rfid-tekniikkaan, eli Radio Frequency IDentification, radiotaajuiseen etätunnistukseen ponnistellen itsensä markkinoille ratkaisuntarjoajana. Vuonna 2009 tehty strateginen päätös ratkaisuntarjoajaksi ryhtymisestä on synnyttänyt yhteistyötä varsinkin eri vaateketjujen kuten American Apparel ja Gerry Weber kanssa.

Ffid-tekniikan valjastaminen varastonhallintaan takaa nopean ja tarkan tiedonkulun. Inventaariotarkkuus on lähes 100 prosenttia. Yritys tietää, mitkä tuotteet liikkuvat hyvin, mitä on, missä on, hävikki laskee ja henkilöstöä voi vapauttaa asiakaspalveluun.

- Nyt valtaamme osuutemme markkinoista ja toimitamme lukijat, tietoa, ratkaisut ja ohjelmistot. Seuraava askel on pyrkiä palveluntarjoajaksi, Lalla määrittelee.

Yritys otti virheistä opikseen, ymmärsi maailman muuttuvan ja mukautui siihen. Nykyään strategiat suunnitellaan ketteriksi ja tarkkaillaan maailman menoa jatkuvasti. Yritys ei valmista mitään itse, vaan tukeutuu kahteen kotimaiseen kumppaniin.

Käyttöpääoma tahtoo muodostua ongelmaksi, sillä saatavien ja maksettavien välillä on iso aikaero. Lalla näkee liikevaihdon yli kaksinkertaistuvan muutamassa vuodessa, ja yrityksen nousevan Euroopan suurimmaksi rfid-toimittajaksi muotiketjuille.

- Pk-yrityksillä ei ole kunnollista puolestapuhujaa, ja yrittäjät paasaavat liikaa itsestään. On merkillistä, että emme pääse Tupo-neuvotteluihin, vaikka olemme merkittävä työllistäjäsektori. Mutta periksi ei saa antaa. Jääräpäisyys taas on aivan eri juttu.

Kaikki osaaminen omassa talossa

Vuonna 1976 perustettu Diter-Elektroniikka Oy on erilaisia hoitolaitteita diagnostiikkaan ja terapiaan suunnitteleva ja valmistava yritys. Yritys hyödyntää sähkövirtaa kipujen lievittämisessä, lihasten aktivoimisessa, voimaharjoittelussa sekä hermo-lihastoiminnan parantamisessa. Alan ainoa suomalainen laitevalmistaja markkinoi tuotteita myös ulkomaille.

Tähän mennessä yrityksessä on syntynyt 54 erilaista laitetta. Perustaja ja yrittäjä Reima Karsikkaan oma tapaturmaisesti syntynyt polvivamma ja tarve kuntoutukseen olivat kipinä yritystoimintaan, ja ensimmäinen laite oli tarkoitettu pohjehermohalvauksen diagnosointiin ja terapiaan.

Kaikki niin fysioterapiaan kuin kosmetologeille ja oppilaitoksiin tarkoitetut laitteet suunnitellaan ja valmistetaan Kaarinassa. Yritys markkinoi laitteet itse ja kouluttaa asiakkaat niiden käyttöön. Toimipaikassa sijaitsee oma fysioterapian tutkimus- ja hoitoyksikkö, sekä muun muassa kasvojenkohotus- ja vartalonkiinteytyshoitoja tekevä kauneudenhoitoyksikkö.

Monipuolinen ammattitaito henkilöityy yrittäjään, ja Karsikas on paitsi elektroniikan opettaja, myös huippu-urheilutaustan omaava fysioterapeutti. Monialainen osaaminen ja oman näkemyksen noudattaminen vastoin konsulttien neuvoja on taannut pitkän toiminnan kaaren. Yritys on saanut muun muassa Turun Tuottava Idea –palkinnon ja Kauneusalan Yrittäjien Freya-palkinnon.

Potilaat jäävät vaille hoitoa

1990-luvulla vientiin meni yli 90 prosenttia laitteista, mutta euroon liittyminen näivetti viennin. Suomalaista terveydenhoitoa rankasti suomiva Karsikas pohtii kauneudenhoitolaitteiden vientiin panostamista.

- Hankalinta on, ettei Suomessa ole mitään järkevää tapaa pienyrityksen vientimarkkinointiin. Ely-keskusten konsultit eivät ymmärrä tästä alasta ja asiasta yhtään mitään. Pörssiyhtiöt korjaavat potin, pienyrityksillä ei ole väliä. Me pk-yrittäjät vielä työllistämme eniten, mutta emme pääse työmarkkinaneuvotteluihin.

Nykymantra, omaan ydinosaamiseen keskittyminen, saa Diteristä haastajan yrityksen tehdessä kaiken alusta loppuun saakka itse. Monialainen osaaminen ja maltilliset panostukset tuotekehitykseen sekä osaajien löytyminen yrityksen sisältä kuuluvat Karsikkaan toimintamalliin. Yritys työllistää hänen lisäkseen viisi henkilöä, joista suunnitteluinsinööri ja meikkitaiteilija Minna Karsikas on oma tytär.

Kaarinasta haetaan hoitoa ja ratkaisuja pitkänkin matkan päästä, osa lääkärin lähetteellä, osa ilman. Ulkomaiset huippu-urheilijat turvautuvat Karsikkaan ammattitaitoon. Jotkut päätyvät hankkimaan laitteita omaan käyttöön.

- Meitä auditoidaan kerran vuodessa, mutta terveydenhoidon hoitolaitosten välineistö voi olla jopa 20 -30 vuotta vanhaa! Ihmiset eivät saa hoitoa ajanmukaisilla laitteilla, jotka täyttävät EU:n määrittelemät standardit. Esimerkiksi kasvohermohalvauksen hoito on puutteellista. Julkinen terveydenhoito kuittaa sen lääkereseptillä ja jumppaohjeilla, Karsikas toteaa.

Yrityksen jatko on mietinnän alla. Kiinaan on kosittu, mutta Suomessa haluttaisiin pysyä. Myös riskirahoittajat ovat ilmoitelleet kiinnostuksestaan.

- Tästä voisi muodostaa monta eri sektorin yritystä, Karsikas näkee yhtenä vaihtoehtona.

Reima ja Minna Karsikkaan esittelemää isokineettistä lihasvoimamittauslaitteistoa käytetään esimerkiksi reisilihaksen ojennuksen tutkimisessa.

Omassa kauneudenhoitoyksikössä tehdään esimerkiksi kasvojenkohotus- ja vartalonkiinteytyshoitoja, Reima ja Minna Karsikas kertovat.

Jorma Lalla kertoo, että yritys otti virheistä opikseen, ymmärsi maailman muuttuvan ja mukautui sen mukaan. Nyt se on yksi maailman johtavista ammattimaisten käsipäätteiden suunnittelijoista ja valmistuttajista.

anna-silja.suutarinen@y-lehti.fi