Logistiikka-alan foorumi pohti tammikuussa alan kuulumisia ja tulevaisuutta teemalla Pysähtyvätkö pyörät – kuihtuuko kuljetus.

Aamun alustajat löivät faktoja pöytään keskustelua varten. Autoliikenteen työnantajaliiton eläkkeelle siirtynyt toimitusjohtaja Hannu Parvela muistutti, että jokainen kuljetusmuoto tarvitsee maantiekuljetuksia.

- Uusia kuljettajia tarvitaan noin 5000 vuodessa, joista 3000 tavaraliikenteeseen ja vajaa 1000 linja-autonkuljettajiksi. Toimimattomat maantiekuljetukset tarkoittavat 100 miljoonaa euroa päivässä kadotettuina myyntituloina. Nykyään kaupan varastot ovat pyörien päällä, mutta julkisessa keskustelussa tämä unohtuu, Parvela herättelee.

Ammatikseen raskaan kaluston kuljettajina toimii noin 90 000 henkilöä. Tarvittavista 450 000 jatkokoulutuspäivästä (5 kertaa 7 tuntia) on suoritettu vasta vähän yli puolet, vaikka ensimmäiseen takarajaan on linja-autonkuljettajilla enää 8 kuukautta ja kuorma-autonkuljettajilla 20 kuukautta.

Länsi-Suomen Kuljetusyrittäjien toimitusjohtaja Tero Siitonen muistuttaa, että C-luokan ajo-oikeuden suorittaneiden määrä romahti perustason ammattipätevyysvaatimuksen voimaantulon myötä 2010 alle puoleen. Tuoreen ajokorttilainsäädännön uudistuksen myötä määrä vähenee edelleen.

- Nyt C-luokan ajo-oikeuden saa alle 21-vuotiaana vain perustason ammattipätevyyden suorittanut kuljettaja.

Suomen Kuljetus- ja Logistiikka –yhdistyksen, SKAL:in jäsenistöstä yli puolet on yhden auton ja noin 35 prosenttia 2 – 5 auton yrittäjiä. Kuljetusyrittäjien keski-ikä on 50,5 vuotta.

- Suurin osa yrityksistä on perheyrityksiä, joissa pohditaan kuumeisesti jatkajan löytymistä, Siitonen toteaa.

Eläkkeelle siirtymiseen vaikuttavat jaksaminen ja motivaatio. Jos toiminta kannattaa, osa jatkaa pidempään. Toisaalta osa katsoo, ettei voi lopettaa jos menee huonosti. Ikääntyvien kuljettajien eduksi luetaan ammattitaito, he osaavat tehdä oikeita asioita oikeaan aikaan.

Vuorovaikutustaitoja ja kielipäätä kysytään

Kotimaan tavaraliikenteen kuljetussuorite, eli tonnit per kilometri, on kumipyörien hyväksi 68 prosenttia. Rautatieliikenteen osuus on laskenut 20 prosenttiin.

- Silti huomattavat infrapanostukset suunnataan kiskoille eikä maanteihin, Siitonen jyrähtää.

Opettaja, tiimikoordinaattori Ari Johansson Turun ammatti-instituutista selvitti, että kuljettajat pääsääntöisesti kokevat tekevänsä mielenkiintoista ja haasteellista työtä, mutta eivät nauti yhteiskunnan arvostusta. Paikallisen osaamistarpeen ennakoimiseen tarvitaan yhteistyötä yrittäjien kanssa.

- Työssäoppimisen kautta nuoret oppivat yritysten työkulttuuria. Lisäkoulutusta voidaan järjestää työmarkkinatilanteen mukaan.

Kuljetusalan osaamiseen puuttuivat myös erikoissuunnittelija Petri Pihlavisto Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta ja erikoissuunnittelija Esa Högblom Varsinais-Suomen Liitosta. Tulevaisuuden osaamisvaateita ja-toiveita kootaan ennakointi- ja seurantamielessä Ammattikompassi-palveluun, jonka ideana on lyhyen ja pidemmän ajan työvoimaennusteet.

- Yhä enemmän kysytään asiakkuuksien hoitoa, vienti- ja tuontihuolintaa ja venäjän ja viron kieliosaamista, Pihlavisto kertoo ja kehottaa pohtimaan, miten vuorovaikutustaidoissa harjaantumista istutetaan koulutukseen.

Pihlavisto muistuttaa, että logistiikka-alalta poistuu maakunnassa vuosittain yli 300 henkilöä.

Högblomin rohkaiseva viesti on, että alan hakijamäärät olisivat kasvussa, ja ensisijaisia hakijoita on enemmän kuin aloituspaikkoja.

Alustuksia seuranneet keskustelut olivat Länsi-Suomen Kuljetusyrittäjien toimitusjohtaja Tero Siitosen mielestä hyviä:

- Kävi ilmi, että esimerkiksi liiketaloudellista osaamista kaivataan kokonaisuuden hahmottamiseksi, ja ehkä oman työpaikan säilymisen tärkeys kirkastuisi sitä myöten paremmin. AKT:n edustaja painotti yrittäjien saamista aikaisemmassa vaiheessa logistiikan perustutkintoa suorittavien mukaan, ettei koulun ja työelämän ero olisi niin kova.

Siitonen itse painottaa ammattipätevyyden osaa: yritysten ja yhteisöjen on huolehdittava niistä, etteivät ajo-oikeudet puolentoista vuoden kuluttua katoa.

Foorumin toteuttivat yhteistyössä Koulutusta ja yhteistyötä Varsinais-Suomeen –hanke, Varsinais-Suomen Liitto, ELY-keskus, Turun ammatti-instituutti, Sataedu, SKAL Länsi-Suomi ja Turun kauppakamari.

Autoliikenteen työnantajaliiton eläkkeelle siirtynyt toimitusjohtaja Hannu Parvela kertoo työskennelleensä työmarkkina-asioiden parissa vuodesta 1975. Hän vaihtoi tauolla ajatuksia Länsi-Suomen Kuljetusyrittäjien toimitusjohtaja Tero Siitosen kanssa.