Maakunnan matkailuelinkeino on puhuttanut Varsinais-Suomen Yrittäjälehden nettikeskustelussa alan yrittäjiä. On valitettu mm. EU-projektien hallitsemattomasta koordinaatiosta ja moitittu liian vähästä panostuksesta matkailun hyväksi. Apuja kuitenkin löytyy - ja niitä ykköstuotteitakin.

Anna-Maija Miettinen Härkätien Kievarista Marttilasta kuvailee yksittäisen matkailuyrittäjän ongelmia, joista suurimpia hänen kokemuksensa mukaan ovat heikko kannattavuus ja yrittäjän työuupumus, kun ei ole varaa palkata tarpeellistakaan työvoimaa. Hänellä itsellä on tilanne nyt jo parempi kuin jokunen vuosi sitten, mutta lähiseudulla lähes kaikki pienet perhevetoiset matkailuyritykset ovat myynnissä. – Joku tässä rakenteessa mättää: toisaalta peräänkuulutetaan pieniä yksiköitä, mutta isojen ketjujen kanssa on vaikea kilpailla kannattavuudessa. Ei ymmärretä, että maallakin kaikki maksaa ja yhteen ostosreissuun voi mennä kokonainen työpäivä, Miettinen puuskahtaa.

Miettinen tarjoaa ratkaisuksi tiiviimpää verkottumista, jossa useampi yrittäjä jakaisi vastuuta ja olisi tarvittaessa valmiita vaikkapa tuuraamaan toisiaan. Osakkaina toimivien yrittäjäryhmien kokoamisessa voisi juuri yrittäjäyhdistyksillä olla ratkaiseva merkitys esimerkiksi jonkinlaisen "treffiportaalin" kehittäjänä. – En ole ajatusta vielä kovasti tuulettanut - yrittäjille kun tuntuu olevan vaikeata tunnustaa, ettei aina jaksa, hän toteaa.

Matkailun toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti Varsinais-Suomen TE-keskuksesta on iloinen keskustelunavauksesta. Hänkin peräänkuuluttaa yhteistyötä. – Minusta Anna-Maija Miettisen ajatus on kiva. Yhteistyön tarve on välttämätön. Tärkeää olisi myös, että tunnettaisiin toistensa tuotteet ja suositeltaisiin niitä. Asiakkaallehan ei ole väliä, kuka palvelun tuottaa. Matkailu on kokonaistuote – ainakin matkailijan mielestä.

Harju-Autti on tullut Turkuun Lapista, jossa on perinteisesti harjoitettu yhteistoimintaa matkailualalla. Hän ehdottaa, että myös täällä pienen paikkakunnan matkailuyrittäjät voisivat yhteistuumin esimerkiksi jakaa viikonpäivät niin, että seudulle saataisiin ohjelmaa jokaiselle päivälle ja työn rasitus jakautuisi tasaisemmin eri yrittäjien kesken. – Tämä tietysti vaatii hyvää keskinäistä luottamusta. Täytyy hyväksyä se, että jokainen saa katteen omalle toiminnalleen, Harju-Autti painottaa. Hänen mielestään kylämatkailutyyppistä toimintaa voi kehittää, jos verkostossa on joku, joka koordinoi palveluita.

Apua ja rahoitusta TE-keskuksesta

Matkailuala on hyvin strategiatoimintapainotteinen ja Harju-Autti on toiminut kaikilla tasoilla. Hän on parhaillaankin jäsenenä KTM:n strategiatyöryhmässä, joka koordinoi valtakunnallista matkailupoliittista ohjelmaa ensi huhtikuun loppuun mennessä.

- Työtä tehdään vahvasti elinkeinopoliittisesta näkökulmasta. Ja alueellinen näkökulma halutaan ohjelmaan näkyviin – varsinaissuomalaiset elementit tulevat erityisen hyvin esiin, hän vakuuttaa.

- Olennaista on, että nyt on myös maakunnallinen strategia, johon suurin osa päätöksistä tulee nojaamaan. Olen ollut mukana sitäkin työstämässä ja se asiakirja on juuri sitä, mitä maakunnan väki on halunnut.

Kolmas taso on seutukuntien matkailukeskittymät. Tällä tasolla TE-keskusten rooli on merkittävä. Ne ovat mm. aktivoineet eri seutukuntia tekemään omia matkailualan strategioitaan. Anneli Harju-Autti painottaa, miten tärkeää on löytää yhteinen tahtotila. – Kun yrittäjät yhdessä päättävät, mitä haluavat, alueen kehittäminen ja rahoittaminen on helpompaa. Tässä tilanteessa oikea-aikainen panostus saa aikaan sysäyksiä, joilla toivottu kehitys lähtee liikkeelle.

Ja aika paljon on panostettukin: tällä EU-kaudella Varsinais-Suomessa matkailun kehittämiseen on ohjattu 10-15 miljoonaa euroa. Tarkkaa lukua ei voi antaa, sillä eri toimialojen rajat eivät aina ole niin selvät. TE-keskuksen näkökulmasta matkailu on yksi maakunnan kasvutoimialoista.

Haasteita tällä hetkellä on mm. kulttuurin liiketoimintaosaamisen vahvistaminen ja saariston liikenneyhteydet. Aivan lähitulevaisuudessa suuri haaste on myös lukuisat sukupolvenvaihdokset alueen yrityksissä.

Meri-Teijossa on nostetta

Uusia maakunnallisia mahdollisuuksia tarjoavat seutukuntien nyt listaamat kärkituotteet, jollaiseksi esimerkiksi Salon seutu on nimennyt Meri-Teijon. Seudulla on monipuolista ja ympärivuotista ohjelmatarjontaa sekä voimakasta rakennustoimintaa. Meri-Teijon sijainti on Etelä-Suomessa hyvin keskeinen, vaikka sitä ei heti tulisi ajatelleeksikaan. – Uskon, että Meri-Teijossa on juuri nyt sellainen hetki, kun yritykset nousevat. Ideaalista olisi, jos rahoittajatkin voisivat olla liikkeellä sillä hetkellä, kun tällainen noste seudulla on olemassa, toivoo Anneli Harju-Autti.

Mathildedalin Ruukki Oy:n toimitusjohtaja Olli Lehti sanoo, että Meri-Teijo on jo nyt sijoittajille varteenotettava kohde. – Sijoittajistamme 70-80-prosenttia tulee pääkaupunkiseudulta ja ulkomaisiakin sijoittajia on 5-10 prosenttia. Kokonaisuudessaan Meri-Teijoon on tehty jo 65 miljoonan euron matkailuinvestoinnit.

Alueella on laskettelukeskus, golf-rata, venesatama ja Metsähallituksen retkeilyalue. Erilaisia matkailupalveluja tuottaa 30-40 yritystä. Verkostoituminen on silti vasta aluillaan. – Siinä on vielä paljon tekemistä, vaikka se onkin kasvanut parin viime vuoden aikana. Palvelujen niputtaminen valmiiksi ketjuiksi vaatii paljon työtä. Nyt on olemassa jo muutamia ketjuja, joissa yksi yrittäjä voi myydä niin ruoka-, majoitus- kuin seikkailupalvelut, mutta koko aluetta koskevaa verkostoa tai keskusvaraamoa ei vielä ole. Siihen meidän on kuitenkin mentävä 2-3 vuoden sisään, Olli Lehti miettii.

Markkinavoimat tuntuvat pakottavan varsinaissuomalaisenkin yhteistyöhön.

Anneli Harju-Autti on oppinut Lapissa matkailuyrittäjien tiiviiseen yhteistyöhön.

Kuva Meri-Teijon venesatamasta summaa sen, mitä matkailija useimmin Varsinais-Suomesta hakee: kesää, merellisyyttä, matkailupalveluita.

Matkailijoiden laatuvaatimukset kasvavat myös koko ajan, mikä on otettava huomioon jopa ennakoiden. Meri-Teijossa kaupallista majoituskapasiteettia on muutama sata, joista suurin osa mökkimajoitusta. Lisää mökkejä alueelle nousee koko ajan. Hotellitason majoituksesta on kuitenkin huutava pula

Anneli Perkiö