Varsinais‐Suomen Matkailuparlamentissa Kuntoutuskeskus Petreassa 19.12.2012 pohdittiin matkailuelinkeinojen ajankohtaisia ja osin ikuiseltakin tuntuvia kysymyksiä.

Tilaisuuden avannut maakuntajohtaja Juho Savo Varsinais‐Suomen liitosta kertoi, että Suomeen ollaan tekemässä entistä valtakunnallisempia matkailuohjelmia.

- Etelä- ja Länsi-Suomi tulevat olemaan yhtä ohjausaluetta. Alue suurenee ja ohjelma yhteensovitetaan. Samaan aikaan Varsinais‐Suomen liitossa valmistellaan omaa nelivuotista maakunnan kehittämisohjelmaa. Kiinnitämme nyt huomiota entistä innovatiivisempiin ja myös enemmän tulosta tuottaviin prosesseihin, sanoi maakuntajohtaja.

Varsinais‐Suomen juuri päivitetystä, vuoteen 2020 asti jatkuvasta matkailuohjelmasta kertoi matkailujohtaja Anne‐Marget Niemi Turku Touringista.

- Matkailuohjelma on eri toimijoiden yhteinen visio. Olemme halunneet muun muassa jatkaa kulttuurivuoden 2011 perintöä, jotta siitä jää pysyvä jälki.

Turku on hänen mukaansa keskiössä: sen tunnelmalla on tärkeä merkitys koko alueen matkailulle.

Matkailuohjelman keskeisiksi tekijöiksi on nostettu alueen saavutettavuus, kulttuuri, saaristo – ja uutena asiana ajatus Varsinais‐Suomesta koko maan ruoka-aittana.

- Sitä pitäisi pystyä hyödyntämään matkailullisesti nykyistä enemmän, sanoi Niemi.

Ruokaa menee, alkoholia ei

Ajankohtaiskatsauksen matkailualalta antoi Matkailu‐ ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n toimitusjohtaja Timo Lappi. Sanoma oli osin tuttu: suhdanne on laskusuunnassa, talouden yleinen epävarmuus näkyy matkailu‐ ja ravintolapalvelujen kysynnässä nopeasti.

- Pitemmällä aikavälillä ravintoloiden näkymät ovat suotuisat. Suomalaiset ruokailevat ravintolassa yhä enemmän, ja nuoret aikuiset vieläkin enemmän. Ruoka on hyvä tuote, sanoi Lappi.

Alkoholin myynti sen sijaan on vähentynyt ravintoloissa huomattavasti. Asia huolestuttaa MaRaa ja Timo Lappia, vaikka kansanterveyden kannalta sen voisi kuvitella olevan vain hyvä asia. Tilanne on kuitenkin Lapin mukaan toinen, mitä tilastoista voi lukea.

- Ongelma on, että suomalaiset tuovat tällä hetkellä Virosta enemmän alkoholia, kuin mitä meidän ravintolat myyvät. Samalla kotimaan matkailu valuu Viroon, jonka hinnoille emme pysty kilpailemaan.

- Uusi, vuonna 2009 maassamme alkanut ilmiö ovat laittomat ravintolat eli paikat, jotka sallivat asiakkaiden tuoda omat juomat. Niitä on jopa useita satoja, kummeksuu Lappi.

Virallisen ravintolatoiminnan säännöksiä sen sijaan kiristetään. Se on Timo Lapin mukaan iso kysymys.

- Alkoholilain kokonaisuudistuksella on merkittäviä vaikutuksia matkailu- ja ravintola-alan kysyntään ja työllisyyteen. Se vähentää myyntiä, verotuloa ja työpaikkoja, hän ennusti.

Lainsäädännön kiristäminen koskisi erityisesti suomalaisia huvipuistoja, joiden voisi olla nykyistä vaikeampaa saada anniskelulupia.

Venäläiset suurin matkailijaryhmä

Venäläisten matkailijoiden määrä on edelleenkin kasvanut, ja kyselytutkimuksen mukaan se kasvaisi todella paljon, jos viisumivapaus maamme rajoilla vielä toteutuisi.

- Tänä päivänä venäläiset tekevät Suomeen yli neljä miljoonaa matkaa vuodessa. Venäläiset ovat myös suurin yöpyjäryhmä, kertoi Lappi.

On siis syytä herkällä korvalla kuunnella, mitä venäläiset oikein tahtovat.

Venäläisiä kiinnostaa Suomessa - yllättävästi ehkä – hyvin paljon luontokohteet ja kansanpuistot sekä marjastus ja sienestys. Huvipuistot ja hyvät ravintolat ovat toki myös tärkeitä venäläisille, se puoli on syytä olla kunnossa.

Kysymys kiertyy jälleen alkoholiin.

- Venäläisturistien voi olla vaikea ymmärtää, miksi huvipuistossa ei sallittaisi alkoholimyyntiä, Timo Lappi ennusti.

Matkailujohtaja Anne‐Marget Niemen mukaan Turku ja sen tunnelma ovat aina keskiössä, kun puhutaan maakunnan matkailusta.

Matkailu‐ ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n toimitusjohtaja Timo Lappi maalasi synkkiä näkymiä alkoholilainsäädännön tiukkenemisen seurauksista.

anneli.perkio@y-lehti.fi