Varsinais-Suomen maakuntaennusteessa 2013 yrittäjyysilmapiirivertailussa viidestä eniten vastauksia keränneestä kunnasta Kaarina nousi ykköspaikalle viime vuoden kakkossijalta. Kaarinassa 83 prosenttia yrittäjistä piti kaupungin yrittäjyysilmapiiriä joko erinomaisena tai hyvänä, ja vain viisi prosenttia huonona.

Miten hienoon tulokseen on päästy – asiaa tiedusteltiin kaupunginjohtaja Harri Virralta, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Matti Ranteelta, Kaarinan Yrittäjien puheenjohtaja Marja Vaisteelta, Piikkiön Yrittäjien puheenjohtaja Linda Langhilta sekä kaupungin hankintapäällikkö Jorma Ojalalta.

Virta näkee kaupungin ansioksi sen, että virkamiehet ovat saavutettavissa, asioihin pyritään reagoimaan nopeasti, ja yhteistyö kuuluu arkipäivään.

- Yrittäjät arvostavat sitä, että meidät saa kiinni. Pyrimme ripeään toimintaan esimerkiksi kaavoituskysymyksissä, olipa lopputulos sitten yrittäjän kannalta positiivinen tai negatiivinen, Virta sanoo.

Yhteinen elinkeinoyhtiö Kaarinan Kehitys Oy hoitaa arkisia toimitila-, koulutus- ja verkostoitumisasioita. Lisäksi kaupunki on mukana seudullisessa Turun Seudun Kehittämiskeskuksessa, TSEKissä, jolla on leveämmät harteet hoitaa isompia kansainvälisiä yhteyksiä. Yrityspalvelukeskus Potkuriin ohjataan aloittelevat yrittäjät.

- Meillä on tarjota asiantuntemusta yhteistyökumppaneidemme kautta. Ne kunnat, joilla ei ole omaa elinkeinoyhtiötä, kokevat TSEKin ehkä etäiseksi. Sitä paitsi kyllä kaupungin on helppo olla menestyvien yritysten kyljessä, tämä on kaksisuuntainen tie, Virta muistuttaa.

Reilut pelisäännöt

Matti Ranteen mukaan yrittäjillä, virka- ja luottamusmiehillä on yhteinen tahto ja luottamus elinkeinoelämän edistämiseksi. Kaarinan Kehitys ei kilpaile kenenkään kanssa, vaan toimii tukena.

- Väitän, että valtuustossa vallitseva myönteinen ilmapiiri säteilee kaikkeen, reilut pelisäännöt selkeyttävät tilanteen, ja kaikki tietävät, miten toimitaan luottaen asioiden sujumiseen. Toivon edelleen uskallusta tehdä rohkeita päätöksiä elinkeinopolitiikassa, Ranne sanoo.

Marja Vaiste huomauttaa naapurikuntienkin menestyneen yrittäjyysilmapiirikyselyssä. Kaarinan Kehitys on ajan hengessä järjestänyt Vaisteen mukaan tapahtumia, jotka purevat yrittäjiin.

- Myös kaupunginjohtajan asennoituminen ja näkyminen mediassa rakentaa yrittäjäystävällistä imagoa kaupungille. Olemme nyt päässeet kärkeen, imussa on hyvä jatkaa. Mutta meidän on pysyttävä hereillä ja oltava valmiita reagoimaan tilanteisiin, Vaiste muistuttaa.

Linda Langh kiittää kaupungin aktiivista ja avointa yhteydenpitoa yrittäjiin. Yrittäjiltä pyydetään lausuntoja ja mielipiteitä.

- Kaupunki tunnistaa, että yrittäjissä on elinkeinoelämän voima, ja vuorovaikutus on toimivaa, Langh toteaa.

Jorma Ojala arvioi kokonaisuuden toimivaksi, ja kaupungin toiminnalla olevan kasvot:

- Kuntakoko, nyt pinnalla oleva puheenaihe, on siinä mielessä sopiva, että esimerkiksi hankinnoissa joka asialle löytyy vastuuhenkilö. Eiköhän sama päde vaikka kaavoitukseenkin.

Ojala näkee merkitystä myös hankintojen koolla: Kaarinassa kaikki hankinnat eivät ylitä EU-kynnysarvoja. Se mahdollistaa mielekkäät hankintakokonaisuudet, ja paikallisia tarjoajia saadaan mukaan.

- Organisaatiot eivät tee mitään, ihmiset tekevät. Toiminnassa pysyy järki, kun ihmiset vastaavat omista osa-alueistaan. Keskusteluyhteys yrittäjiin säilyy, vaikka asiat eivät aina mene halutulla tavalla, Ojala jatkaa.

Yrva merkittäviin päätöksiin

Yritysvaikutusten arvioinnin, yrvan, pilottihankkeet kaavoituksessa ja hankinnoissa ovat ohi, mutta yrva on Virran mukaan käytössä kaikissa merkittävissä päätöksissä, hankinnoissa jo tarjouspyyntövaiheessa. Ranne uskoo yrvan toimivan hyvänä välineenä, mutta siitä ei saa tehdä liian vaikeaa. Prosessin on oltava pelkistetty, että edut ja haitat erottuvat selvästi.

Ojala muistuttaa, että hankintalaki sallii ja jopa kehottaa ostamaan laatua, mikä pidetään aina mielessä.

Kaarina on mukana seudullisessa palvelusetelitoiminnassa, ja tälle vuodelle seteliin on budjetoitu yli 600 000 euroa, puoli miljoonaa enemmän kuin viime vuonna.

Matti Ranteen mielestä tyytyväisyyteen yrittäjyysilmapiirin suhteen ei kannata jäädä lepäilemään, vaan on edelleen tarkasteltava asioista paikallisesti ja seudullisesti.

- TSEKin toiminnassa on syytä pysyä mukana, mutta ihmettelen, miksei se toimi osakeyhtiönä, Ranne kysyy.

Matti Ranne toivoo yritysvaikutusten arviointiprosessista helppokäyttöistä ja selkeää, että edut ja haitat erottuisivat vaivatta.