Kun yritys lähtee viemään rakennushankkeita eteenpäin, kannattaa yleensä toimia varsin avoimesti. Sillä välttää monta ongelmaa, joista tyypillisimpiä ovat valitukset.

Näin sanoo ministeri Lauri Tarasti, joka teki asiantuntijana selvitystyötä, kun maankäyttö- ja rakennuslakia oltiin uudistamassa. Laki tuli voimaan vuoden alussa.

- Naapurustoa ja muita, joita hanke koskee, pitää kuulla ja keskustella heidän kanssaan. Ei niin, että nämä lukevat lehdestä, mitä on suunniteltu, ohjeistaa Tarasti yrityksiä järkevästä ja myönteistä ilmapiiriä kasvattavasta toimintatavasta.

Eli pitäisi olla näkemystä ja tunneälyä, jotta osaa ottaa huomioon eri osapuolet.

Muutosvastarinta ja valitushalukkuus pienenevät, kun asioista puhuu ja niitä perustelee ennakkoon. Tällaisesta toimintatavasta on Suomessa esimerkkejä. Eli kun on tehty suuria rakennushankkeita, niin niistä on selvitty ilman yhtään töitä viivästyttävää valitusta. Suurimmaksi syyksi on katsottu se, että suunnittelu- ja rakennusvaiheessa asioista on tiedotettu koko ajan ennalta ja eri osapuolet ovat saaneet mahdollisuuden vaikuttaa asioihin.

Tällainen on käytännössä mahdollista juuri sillä, että noudatetaan kolmen p-kirjaimen filosofiaa: Public, privat and people; eli julkinen sektori, yksityinen sektori ja kansalaiset otetaan hankkeeseen mukaan alusta alkaen, eli näillä kaikilla on mahdollisuus kommentoida hankkeen sisältöä ja vaikutuksia.

Kun naapurit ja muut tahot saavat tiedon ajoissa ja voivat kertoa mielipiteensä ja tulevat jopa kasvotusten tutuksi hankkeen toteuttajien kanssa, niin tilanne ei pääse välttämättä koskaan tulehtumaan. Tämä siksi, sillä aiemmin tavattuun henkilöön on helpompi olla yhteydessä, jos jokin asia painaa mieltä; hankkeen epävarmuustekijät vähenevät. Siis perin inhimillistä toimintaa.

- Kun on kerrottu kaikki, niin siinä, miten ihminen suhtautuu asiaan, on hirmuinen ero verrattuna siihen, jos asioita ei kerrota etukäteen, sanoo Tarasti.

- Hyvin usein asiat onnistuvat tällä tavalla, toistaa Tarasti.

Valitusoikeuteen ei voi puuttua

Maankäyttö aiheuttaa kansalaisissa suuria tunteita. Erilaisista rakennushankkeista valitetaan kuitenkin herkästi. Moni yrittäjä on kohdannut tilanteen, jossa joutuu lykkäämään omaa hankettaan, koska siitä valitetaan niin pitkään kuin mahdollista. Kyse on usein viivytystaistelusta, jopa ns. kiusanteosta.

On esitetty, että valitusten käsittelyaikoja pitäisi nopeuttaa. On esitetty jopa toiveita, että valitusoikeutta voitaisiin jollakin tavalla rajata.

Käytännössä asiat eivät ole näin yksinkertaisia.

- Aina on voitava valittaa. Se on yleisperiaate. Siitä ei voi luopua, sanoo Lauri Tarasti.

- Valituksia ei voi myöskään luokitella. Se ei ole mahdollista, vastaa Tarasti niille, jotka toivovat esimerkiksi ns. kiusaamistarkoituksessa tehdyistä valituksista luopumista.

Vastaus on looginen, sillä valituksen perimmäisiä syitä ei voi tietää.

- Valitusoikeus on yleinen riippumatta siitä, mikä on syy. Tämä on yksi demokratian peruskivistä.

Tämäkin korostaa sovittelevaa ja toiset huomioon ottavaa toimintatapaa alusta alkaen. Jos hoitaa hankkeen sosiaaliset puolet hyvin ja ymmärtävästi, ei valituksia siis välttämättä tule lainkaan.

Maankäytön asiantuntija ministeri Lauri Tarasti kehottaa kertomaan hankkeista avoimesti: sillä välttää jopa valituksia.

Kari Kauppinen