Kunnat tuottavat yrityspalveluja joko suoraan itse tai omistamiensa organisaatioiden välityksellä. Ne ovat omistajia ja rahoittajia seudullisissa kehitysyhtiöissä ja yrityshautomoissa. Kunnallisten organisaatioiden lisäksi palveluja tarjoaa joukko erilaisia projektimuotoisia kehittämishankkeita.

Kunnille vahvempi rooli perusneuvonnan rahoittajana

EU:n ohjelmakausi päättyy vuoden lopussa ja seuraava on 2014 – 2020. Iso osa yrityspalveluista kustannetaan tukirahalla, ja hankkeita saatellaan päätökseen vuoden loppuun mennessä. Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Henri Wibomin mukaan kuntien on otettava vahvempi rooli perusneuvonnan rahoittamisessa.

- Mitä kuntarakenneuudistus tuo asiaan? Alkavien yritysten neuvontaan löytyy kontakti joka seutukunnasta, mutta toimivien yritysten kohdalla tilanne on toinen, Wibom sanoo.

Jo pidempään toimineet yritykset kaipaavat enemmän toimialakohtaista tietoa ja apua tulevaisuuden ennakoinnissa. Joissakin kehittämiskeskuksissa jalkaudutaan enemmän kuin toisissa. Seutukuntien kehittämiskeskusten toimialaosaaminen pitäisi olla jaettavissa laajemmalle, ja yritysneuvojien osaamista tulee kehittää jatkuvasti.

Wibom välittää yrittäjien palautetta siitä, että paikkakunnalla järjestetty palvelu koetaan luonnollisesti läheisemmäksi, ja moni haikailee elinkeinoasiamiestä paikalle.

- Perusneuvonta paikkakunnalla ja erikoistuneempi seutukunnasta, ehdottaa Wibom ja muistuttaa yritysten olevan tärkeä osa elinvoimaista kuntaa työllistäjänä ja verotulojen tuojana. Yhdelläkään kunnalla ei ole varaa unohtaa tätä tosiasiaa.

Paimioon uusi yrittäjäasiamies

Paimio on juuri palkannut yrittäjäasiamiehen tehtävään Eija Kairimäen. Tehtävä liittyy kolmen vuoden määräaikaiseen hankkeeseen, joka käynnistyy toukokuussa. Kaupunginjohtaja Jari Jussinmäki kertoo, että mallia on pohdittu jo pidempään.

- Olemme edelleen mukana Turun Seudun Kehittämiskeskuksen toiminnassa, mutta pitkän pohdinnan jälkeen totesimme, ettemme saa täyttä hyötyä TSEKistä ja Potkurista, ellei meillä ole henkilöä, joka on aktiivisesti yhteydessä näihin tahoihin.

Nyt kaupungilla on oma alan ammattilainen, joka valvoo Paimion ja yrittäjien etuja. Yrittäjäasiamies tulee tekemään tiivistä yhteistyötä sidosryhmien kanssa.

TSEKin toimintamalli uusiutuu

Turun Seudun Kehittämiskeskus, TSEK, on käynyt tilanteesta keskustelua kuntien kanssa. Reilu vuosi sitten vt. elinkeinojohtaja Niko Kyynäräinen kävi laajan toiminnan arviointikierroksen kaikkien maksajakuntien kanssa.

- Tämä on meille viestinnällinen haaste. Mutta juuri nyt on oikea aika käydä asioita läpi, sillä monet rahoitusinstrumentit tulevat muuttumaan ensi vuoden alusta. TSEK on saanut kiitostakin, mutta kritiikki nousee julkiseen keskusteluun päällimmäiseksi, Kyynäräinen kertoo.

Yhteistyön tueksi TSEK on nimennyt omat kontaktihenkilöt alueittain, eli yhdentoista maksajakunnan itäisillä ja läntisillä kunnilla on nyt omat kontaktihenkilöt. Myös Turun kaupungilla on oma.

TSEKin toiminta jatkuu, mutta toimintamalli tulee uusiutumaan vuoden alusta. Esimerkiksi henkilöstön palkoista suuri osa tulee EU:n rakennerahastosta.

- Seudulla on selkeä tahto tehdä elinkeinopolitiikkaa yhdessä. Nyt mietitään, mitä ja miten tehdään. Yritysneuvontapalvelut turvataan yhdessä seudullisesti.

Turun seudun kasvusopimus ja INKA –ohjelmahaun (Innovatiiviset Kaupungit) valmistelutyö on toteutettu laajapohjaisesti. Prosessissa on ollut mukana yhteensä 140 asiantuntijaa, joista kolmasosa alueen yrityksistä.

TSEK panostaa jatkossa entistä kovemmin yritysten sijoittumiseen Turun seudulle ja alueen markkinointiin tähän tarkoitukseen. Se on myös satsannut merkittävästi metallialan yritysten rakennemuutokseen.

- Vilkas keskustelu on hyvä asia. Korostan henkilöiden osuutta – ihmiset tekevät ja järjestelmä tulee arvostelluksi. Nyt pitää keskustella siitä, mitä siltä odotetaan, Kyynäräinen arvioi.

Asenteet jäädyttävät tukihanat

Loimaan seudun Yrityskolmion toimitusjohtaja Pauli Salminen on pohtinut eroa tehtävästään ja tilan antamista nuoremmille. Salminen on tehnyt ehdotuksen, jossa kunnat jatkaisivat samalla mallilla, mutta painopiste muuttuisi selvästi yritysneuvonnan suuntaan. Ratkaisua odotetaan kuun vaihteessa.

- Miksi hajottaa hyvä malli, joka on saanut julkista tunnustusta? EK:n seutukuntien yritysmyönteisyyttä mittaavassa vertailussa nousimme jo sensaatiomaisesti kolmanneksi, ja taakse jäi koko muu Varsinais-Suomi. Kunnat itse hokevat yhteistyö-mantraa. Mikä rakenne olisi kustannustehokkaampi, sillä tässä kunkin kunnan kustannus on kolme promillea budjetista, Salminen ihmettelee.

Salmisen mukaan epätietoisuuden on aiheuttanut kuntien syvä ahdinko. Näillä väkiluvuilla ei ole viisasta jäädä tuleen makaamaan, hän jatkaa. Maakunta on liian iso toimija, kunta liian pieni. Seutukunta on optimaalinen. Jos asioita tarkastellaan kapeasti, yrittäjät häviävät.

- Laskelmieni mukaan seutukunnan kunnilta ja yrittäjiltä jäi ottamatta noin seitsemän miljoonaa tänne henkilöluvun mukaan kuulunutta tukieuroa. Syyksi löydän vain asenteen ja muutamien henkilöiden pitkään jatkuneen ristiretken työtämme kohtaan. Nyt kunnissa sitten kilvan haetaan paljon pienempää harkinnanvaraista valtionapua.

Salminen lataa ongelmien nousevan byrokratiasta, eivätkä ne häviä sillä, että kunta valitsee yhden virkamiehen lisää lomakkeiden täyttäjäksi. Hän kaipaa yritysten toimintaympäristön tuntemusta kentälle.

Elinkeinoyhtiöiden rahoitus kuntoon

Ukipolis Oy palvelee Vakka-Suomen seutukunnan yritys- ja elinkeinotoimintaa. Mikään osakkaina olevista kunnista ei ole vetäytymässä toiminnasta. Mutta toiminnan muodoista keskustellaan.

Va. toimitusjohtaja, kehitysjohtaja Raimo Rantanen kertoo palveluiden supistuvan ensi vuoden alusta. EU-hankerahoitus päättyy, eikä uusi ohjelmakausi käynnisty ajallaan.

- Osakkaat ovat aktiivisia Ukipoliksen toiminnassa. Tuoreen maakuntaennusteen mukaan suurin osa yrittäjistä pitää seutukunnallisten kehittämisyhtiöiden palveluita tärkeinä. Käsitykseni on, että yrittäjät ovat halukkaita käyttämään vastaavia palveluita edelleen myös keskusteluun nousseella Loimaan seudulla, Rantanen sanoo.

Mutta kuten muussakin yrityselämässä, elinkeinoyhtiöiden toiminta muuttuu ajan mukana. Rahoitus, toimintamallit ja kohderyhmät ovat yleisen keskustelun aiheita.

- Kunta tarjoaa tietyt peruspalvelut, ja seutukunnallisesti kannattaa tuottaa tietyt palvelut, joille tulisi taata varma rahoitus, 16 vuotta erilaisissa yritysneuvontakentän tehtävissä ollut Rantanen näkee.

Palvelut ostetaan tarpeen mukaan

Somerolla kehityspäällikkö hoitaa elinkeinoelämää yhdessä elinkeinolautakunnan kanssa. Ne yhdessä luovat toimintaedellytykset yrityksille ja muulle elinkeinoelämälle. Markkinointivastaava markkinoi kaupunkia ja tontteja avustaen kehityspäällikköä.

- Malli on toiminut meillä jo neljä vuotta. Kehityspäällikkö kaupungissa on ollut kuusi vuotta, kaupunginjohtaja Leo Haltsonen kertoo.

Somero ei ole mukana seudullisissa yrityspalvelurakenteissa. Haltsonen toteaa, että kaupunki voi ostaa neuvontapalveluja erikseen seudulliselta toimijalta ja Ely-keskuksesta.

- Tarkistetaan toimintamallia uudestaan, jos aihetta ilmenee.

Parainen aikoo jatkaa entiseen malliin. Kaupungilla toimii elinkeinopäällikkö ja elinkeinotoimikunta. Tarvittaessa yritysneuvonnassa turvaudutaan Potkuriin.

- Jos kuntarakenteessa tapahtuu muutoksia, ne vaikuttavat toimintoihin. Mutta tästähän meillä ei vielä ole tietoa, kaupunginjohtaja Folke Öhman sanoo.

Kemiönsaari on myös hoitanut yrityspalvelut itsenäisesti vuoden 2009 kuntaliitoksesta alkaen. Erikoistilanteessa haetaan apua Ely-keskuksen kautta.

- Olemme juuri vahvistaneet matkailupanoksia palkkaamalla lisää henkilökuntaa. Tällä systeemillä mennään kunnes valtiovalta kuntarakenteesta muuta ilmoittaa, kunnanjohtaja Tom Simola toteaa.

Roolit täydentävät toisiaan

Kaarinan kaupungin elinkeinoyhtiöllä Kaarinan Kehitys Oy:llä on tiivis yhteistyö Turun Seudun Kehittämiskeskuksen kanssa. Osapuolet huolehtivat siitä, etteivät tee päällekkäisiä töitä.

- Muutama vuosi sitten yhteistyö oli vähäisempää, jopa passiivista, mutta nyt me molemmat osapuolet olemme skarpanneet. Työnjako on hyvä, ja roolimme täydentävät hyvin toisiaan, Kaarinan Kehityksen hallituksen puheenjohtaja, kaupunginjohtaja Harri Virta kertoo.

Oma elinkeinoyhtiö on noussut vastaamaan yrittäjien toiveisiin ja tarpeisiin, joista osaan TSEKillä on paremmat mahdollisuudet vastata. Esimerkeiksi Virta listaa kansainväliset toiminnot, kasvavien yritysten tukemisen ja hankkeiden pyörittämisen.

- Tietoisuuden puute on voinut aiheuttaa soraääniä. TSEK näkyy kehyskunnissa vähemmän, ja yritykset eivät kunnolla tiedä saatavissa olevista palveluista. Potkurin toiminta niittää kiitosta, Virta toteaa.

Turun Seudun Kehittämiskeskuksen vt. elinkeinojohtaja Niko Kyynäräinen haluaa keskustella TSEKiin kohdistuvista odotuksista.

Somero ei ole mukana seudullisissa yrityspalvelurakenteissa. Kaupunginjohtaja Leo Haltsonen toteaa, että kaupunki voi ostaa neuvontapalveluja erikseen.

anna-silja.suutarinen@y-lehti.fi