Aluekehitys on maakuntaliiton lakisääteinen tehtävä, jolla pyritään turvaamaan maakunnan eri alueiden tasapuolinen kehitys. Maakuntaliiton toimintaa ja maakunnan kehitystä ohjataan muun muassa maakuntastrategian kautta. Sitä toteutetaan laajassa yhteistyössä eri toimijoiden kuten kuntien, valtion, aluehallintoviranomaisten ja yksityisen sektorin kanssa.

Maakuntaliitto ei rahoita yrityspalveluita suoraan. Kunnalliset, yrityspalveluita tuottavat kehitysyhtiöt voivat hakea rahaa maakuntaliitolta, jolla on käytössä Euroopan aluekehitysrahasto-eli EAKR-rahaa ja maakunnan kehittämisrahaa.

Kehittämisraha on kansallista, valtion budjetista tulevaa rahaa, jolla tuetaan esimerkiksi yrittäjyyskasvatusstrategia-työtä. Varsinais-Suomeen on budjetoitu tälle vuodelle kansallista rahaa 300 000 euroa. Pari vuotta sitten sitä oli käytössä lähes pari miljoonaa euroa. Kiristynyt linja leimaa koko maata.

- Käytännössä kehitysyhtiöt toteuttavat EU-hankkeita. Esimerkiksi Loimaan Yrityskolmio on hakenut rahaa matkailun kehittämiseen ja Ukipolis energiaan ja tietoverkkojen hyödyntämiseen liittyviin hankkeisiin, aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio Varsinais-Suomen liitosta kertoo.

Luovia palvelumuotoja esiin

Nyt jotkin kunnat haluavat irtaantua seudullisista yrityspalveluista. Nuotion mielestä tämä on valitettava suuntaus, mutta ymmärrettävää kuntataloutta ajatellen. Harmilliseksi suuntauksen tekee se, että seudulliset palvelut ovat monipuolisia ja erikoistuneita, ja jatkossa vaarana on palveluketjun haavoittuvuus.

- Esimerkiksi tieto Ely-keskusten tarjoamista yritystuista voi olla saavuttamatta potentiaalisia hakijoita, Nuotio arvioi.

Jos kunnat eivät koe hyötyvänsä seudullisista palveluista, kehitysyhtiöiden on Nuotion mukaan avattava vuoropuhelua, lisättävä läpinäkyvyyttä ja annettava palveluita tasapuolisesti. Maksajan on tiedettävä, mistä maksaa.

Optimaalisessa tilanteessa yrityspalveluiden organisointi seutukunnittain on toimivaa, kustannustehokasta ja tukee seudun yhteistyötä. Seutukuntamallia voi kehittää luovilla, ennakkoluulottomilla palvelumuodoilla, kuten sähköisillä palveluilla. Palvelun kohderyhmältä on kysyttävä, mitä he tarvitsevat oikeasti ja karsittava turhat rönsyt. Yrityspalvelut voivat erikoistua entisestään, eikä kaiken asiantuntijuuden tarvitsisi löytyä omasta seutukunnasta.

- Henkilökohtainen kontaktia ei kuitenkaan sovi unohtaa, sillä varsinkin aloittavalle yrittäjälle se on ensiarvoisen tärkeä, Nuotio muistuttaa.

Asenteet, tahto, raha ja tieto – näillä, tässä järjestyksessä käytettynä turvataan yrityspalvelut.

Aluekehitysjohtaja Tarja Nuotio kannustaa miettimään uusia, luovia yrityspalvelumuotoja. Esimerkiksi sähköisiä palvelumalleja voi kehittää lisää.

–a-ss.