Vienti työllistää Suomessa yli 550 000 ihmistä, lähes puolet kaikista yksityissektorin työntekijöistä. Vientiyrityksiä meillä on yli 7000. Viime vuonna vienti kasvoi viisi prosenttia.

- Uusia liiketoiminta-alueita vientiin syntyy uusien tietoliikenneyhteyksien myötä. Valtioiden ja alueiden välinen kilpailu lisääntyy, mutta uusia mahdollisuuksiakin syntyy, vientiasiamies Turkka Ristimäki Varsinais-Suomen TE-keskuksesta sanoi V-S Yrittäjien, Finnveran ja TE-keskuksen järjestämässä vientiseminaarissa.

Kansainvälisille markkinoille ei pidä lähteä, jos kotiasiat ovat rempallaan. TE-keskuksen näkökulmasta vientitöihin valmis yritys on huolehtinut hyvin taloudestaan, kehittänyt omaperäisen ja korkealaatuisen tuotteen, on valmis hinnoittelemaan oikein, on tehnyt selkeän ja pitkäjänteisen vientisuunnitelman sekä tuntee aitoa kiinnostusta asiakkaitaan kohtaan. Kielitaito ja kyky ottaa vastaan palautetta ovat niinikään tarpeen.

- Varautuminen kansainväliseen kaupankäyntiin pitää aloittaa ajoissa, niin, että pikku hiljaa koko yritys muuttuu kansainväliseksi. Ulkomaisia markkinoita voi lähteä tunnustelemaan vaikkapa messuille. Lisäksi voidaan teettää markkinatutkimuksia tai tehdä koemarkkinointia. Yritykset voivat kansainvälistyä myös yhdessä, ryhmänä, Ristimäki opasti.

Kulttuurierot tunnettava

Projektipäällikkö Clas Juthas Tukholman suomalais-ruotsalaisesta kauppakamarista kuvasi länsinaapuria avoimeksi ja helpoksi maaksi. Kulttuurierojakin löytyy. Siinä, missä suomalainen mittaa ajalla tehokkuutta, ruotsalainen vertaa sitä laatuun.

- Ruotsalainen välttää konflikteja ja on valmis jakamaan vastuuta. He näkevät suomalaiset yritysjohtajat aggressiivisina ja kehittymättöminä, kun suomalaiset itse pitävät itseään suorina ja joustavina, Juthas sanoi.

Baltian maissa on ymmärrettävä historia ja alueiden väliset erot, konsultti Mika Wilen Finpro Baltiasta sanoi. Viro, Latvia ja Liettua ovat itsenäisiä valtioita, joiden kulttuurissa on paljon saksalaisvaikutteita. Sivistys ja hyvät käytöstavat ovat kunniassa, samoin tiukka hierarkia. Yrityksissä on paras ottaa suoraan yhteyttä ylimpään johtoon, jos mielii asian ripeää edistymistä.

- Viidenkymmenen vuoden neuvostoaika on toki jättänyt jälkensä. Se näkyy vielä siinä, että ihmiset odottavat ohjeita eivätkä tartu työhön yhtä itsenäisesti kuin Suomessa. Mutta Baltiassa opitaan nopeasti EU:n toimintatapoja ja talous kehittyy hyvää vauhtia. Silti tulee kestämään vielä pitkään, ennen kuin kustannustaso on sama kuin meillä, Wilen sanoi.

Tuote, joka tuo asiakkaalle ns. ylivoimaista etua, on vientikelpoinen, vientiasiamies Turkka Ristimäki Varsinais-Suomen TE-keskuksesta sanoi.

-pv